VesaLevonen Kohti kultaista keskitietä

Raha ei tunne rajoja eikä rakkautta kotimaahan

Suomen valtion maksamat yritystuet ovat arvoltaan noin 8,5 miljardia euroa vuodessa. Sanotaan, että ne ovat suurelta osin hyödyttömiä. Tätä rahoitetaan kansalaisilta kerätyillä veroilla ja velkarahalla. Suomesta on tullut kaikesta tästä rahan kylvämisestä huolimatta maa, johon ei synny tarpeeksi investointeja.

Yritystukien vuosittainen arvo on pienempi kuin poistojen määrä. Samaan aikaan valtio myös myy omistamaansa tuottavaa kansallisomaisuutta. Muistanette Fortumin Caruna-kaupat, jonka pääomasijoittajat saivat puoli-ilmaiseksi. Tuotanto-omaisuuden määrä pienenee. Rahan kylväminen yrityksiin ja valtion omaisuuden myynti ei tuota tarpeeksi toivottuja työpaikkoja. Rahaa valuu hyödyttömiin tarkoituksiin kuin uuden toiminnan luomiseen.

Olisikin syytä pohtia, miten Suomi saadaan investointeja houkuttelevammaksi ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmaan löytyy myös ratkaisu?

Meillä on suunnaton into hävittää julkista omaisuutta ikään kuin se toisi piristystä talouteen. Vaikutus on ollut päinvastainen. Carunan lisäksi on myyty Digitaa, Kemiraa ja ties mitä muuta, joista kantautuva viesti on ollut samansuuntainen. Myös yksityisiä yrityksiä myydään ulkomaisille pääomasijoittajille herkeämättä. Raha ei tunne rajoja eikä rakkautta kotimaahan.

1980-luvulla talousviisaat sanoivat, ettei sen ole väliä, kuka ne osakkeet omistavat. Globaalissa markkinataloudessa sillä on väliä ja Suomen kokoisen pienen maan tulevaisuus on pitkälti kiinni markkinaehtoisista tuottavista investoinneista ja työpaikoista.

Samaan aikaan humanitääriseen maahanmuuttoon kuluu valtavasti yhteiskunnan rahaa ja voimavaroja. Puhutaan jo yli 3 miljardin vuosittaisista kustannuksista. Joukossa kovin vähän apua tarvitsevia, jotka nekin kotoutuvat huonosti Suomeen. Turvapaikkaturisteja(kaan) ei ole helppo poistaa maasta, kun omat kansallisuusvaltiot kieltäytyvät ottamasta niitä vastaan. Työpaikkojen kohtaanto-ongelma ei tällä ratkea. Tarvitaan koulutettua ja osaavaa henkilöstöä, ei haittamaahanmuuttoa.

Kuinka monessa kunnassa talous on kuralla, kun investointeja ja työpaikkoja ei synny tarpeeksi? Kuntarahoitteiset investoinnit eivät ole tässä nykytilanteessa avain menestykseen, ne ovat usein vain lisänneet kuntien menoja. Puhutaan nk. avustettavista ja 0-tuottoisista yhtiöistä.

Kymenlaakso, ja erityisesti kotikaupunkini Kotka on tästä valitettavan hyvä esimerkki.

Kotka on yrittänyt laittaa talouttaan kuntoon viimeiset kaksi valtuustokautta omaisuutta myymällä kaiken mikä vain myytäväksi kelpaa eikä ole tehnyt tarpeeksi rakenneuudistuksia. Väkeä valuu kaiken aikaa pois. Syntyvyys pienenee ja väestö ikääntyy. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat. Velat eivät vähene ja verotulot pienenevät. Huoltosuhde ja kestävyysvaje paisuvat vallan mahdottomaksi.

Markkinaehtoisia investointeja ja työpaikkoja ei tule riittävästi kaupunkiin. Kunnan talous ja imago on hoidettu huonosti. Entinen menestyvä teollisuuskaupunki on historiansa vanki. Neuvostoaikainen johtamistapa vallitsee jopa porvarillisessa kokoomuksessa. Omassa liiketoiminnassa on tärkeää, mitä sinne viivan alle jää. Onhan kyse omista rahoista. Kuntarahoitteisissa ei sen niin väliä.

Kotka sijoittaa sähköosakkeiden myynnistä saadut viimeiset miljoonansa (n. 25M€) Kantasataman tapahtumakeskukseen ja ainakin toinen mokoma menee vielä infraan eikä kenellekään ole kerrottu mistä rahat. Tuotto-odotukset lupaavat tyhjää ja investointi uhkaa tulevaisuudessa myös kaupungin käyttötaloutta.

Näinköhän noita kaikkia 30-40 miljoonan euron arvoisia päiväkoti- ja kouluverkkoinvestointeja pystytään kohta enää Kotkassa tekemään?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen
Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

No eikö kaikki valtion menot rahoiteta verorahoilla ja velkarahalla, poliisien palkatkin mukaanlukien kun poliisi on valtiovallan organisaatio ja kansanedustajien palkkioita ja kulukorvauksia? Yritystuista olen kuitenkin samaa mieltä että nykyisiltä tuen saajilta ne voidaan pääosin poistaa.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Totta. Niin valtion kuin kuntien talous vain pitäisi olla tasapainossa, niin vähemmän tarvitsee ottaa velkaa. Yritystukiuudistusta(kin) Suomi kaipaa edelleen. Pekkarisen työryhmä epäonnistui pahemman kerran. Se oli farssi, kuten olen aiemminkin todennut.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Korjattakoon tähän nyt kuitenkin, että suoria Valtion maksamia rahallisia yritystukia on n. 1,3 miljardia euroa ja kaikki loput ovat alennettuja verokantoja.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kiitos Lauri, hyvä muistaa tuo(kin).

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Eli yritystukien vähentäminen on rahan maksamisen vähentämisen sijaan veron korotuksia eri toimialoille - paitsi tuon 1,3 miljardin osin.

Monet ihmiset ymmärtävät koko 8,7 miljardin yritystukien olevan suoraa rahallista tukea.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Siksihän niitä onkin niin vaikea poistaa, kun kukaan ei haluaisi luopua mistään ja saada lisää maksettavaa.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kymenlaakson kansanedustajien soisi ottaa paremmin osaa kotikuntansa/kuntiensa talouden pitoon. Aluepolitiikka on ollut huonosti hoidettu, muut pärjäävät paremmin. Olemme jääneet muiden jalkoihin ja tietysti pakotelainsäädäntö on ollut Kymenlaakson kannalta huono asia. Venäjän markkinat eivät enää toimi niin kuin ennen Itä-Ukrainan kriisiä ja Krimin valtausta. Suomalainen maatalous kärsii tästä myös paljon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset