VesaLevonen Kohti kultaista keskitietä

Mihin hallitus "unohti" tilitystä koskevan lainsäädännön valmistelun?

Pääministeri Juha Sipilän johdolla oli luvattu viedä eteenpäin lainsäädäntöä, jolla määrällisesti virheellisiin tuomioihin voitaisiin vaikuttaa tilitysvelvollisuutta koskevalla lainsäädännöllä.

Nämä määrällisesti virheelliset tuomiot koskettavat esimerkiksi konkurssin tehneitä yrittäjiä, joissa tuomioistuimet ovat vahvistaneet velkojien saamisia, jotka eivät perustu totuuden mukaisiin tietoihin ja velkojat perivät yrittäjiltä/velallisilta perusteetta huimia(kin) rahasummia, jotka eivät niille tosiasiallisesti kuulu.

Tätä lainsäädännön valmistelua oli ryhtynyt viemään eteenpäin 6.4.2017 pidetyssä kokouksessa silloinen oikeusministeri Jari Lindström. Mitä asialle on tapahtunut ja miksi juridisesti näin merkittävää asiaa ei ole lupauksista huolimatta vietykään eteenpäin ja edelleen moni yrittäjä kärsii oikeusvaltioon kuulumattomasta ja sopimattomasta menettelystä?

Tällainen mielivaltainen menettely on aiheuttanut monelle yrittäjälle ja velalliselle elinikäisen velkavankeuden ja köyhyyden, joka on heijastunut myös oman puolison, lasten, sukulaisten ja tuttavien elämään.

Tämän asian korjaamisella olisi ollut ja yhä on monia konkreettisia hyötyjä koko yhteiskunnan kannalta.

Tällä voitaisiin mm. lisätä ihmisten luottamusta päättäjiin, yrittäjyys ja yrittäjien työilmapiiri paranee ja tämä olisi sekä yrittäjille että sijoittajille uuden aikakauden alku, järjestelmän avoimuus, luottamus ja oikeusturva kasvavat, maksuvelvoitetuomiot muuttuisivat määrällisesti oikeiksi, oikeudenkäyntiprosessit nopeutuvat, tuomareitten työmäärä ja valitukset vähenevät, ennalta ehkäisee rikoksia puhumatta siitä, kuinka monta turhaa itsemurhaa olisi vältetty, jos asiat olisi saatettu kuntoon jo aikaa sitten.

Tilitysvelvollisuuden puuttuminen ja määrällisesti virheelliset kanteet ovat lisänneet myös paljon lisää sosiaali- ja terveyspuolen menoja, kun monet ovat joutuneet hakemaan sosiaaliturvaa ja terveysapua itselleen. Erään arvion mukaan yksin sosiaaliturvasta maksetaan vuosittain ulosoton kautta useita satoja miljoonia euroja.

Pääministeri Juha Sipilä, miksi unohditte nämä ihmiset ja yrittäjät, vaikka keskustan puheenjohtajana jo vuonna 2015 pyysitte Helsingin Sanomissa kaikkien yrittäjien puolesta anteeksi tätä kovaa kohtaloa, minkä 90-luvun lama oli heille aiheuttanut ja näiden uhrien avunhuutoa ei ole lupauksestanne huolimatta tosiasiallisesti vieläkään lunastettu? https://www.suomenmaa.fi/uutiset/hs-juha-sipila-pyytaa-anteeksi-1990luvun-laman-uhreilta-6.3.2852.2d48a6114d

Miksi tilitysvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä ei saada maahamme, että velkojien ja erityisesti velkojina toimivien pankkien harjoittamasta mielivallasta ei suomalaisessa oikeusvaltiossa tarvitsisi enää yhdenkään yrittäjän/velallisen tulevaisuudessa kärsiä ja nämä menneisyydenkin turhat kärsimykset voitaisiin edes jotenkin hyvittää?

Olisiko kohtuullista ja oikein, jos valtio korvaisi edes jotain näille ihmisille, jotka ovat joutuneet velkojien mielivallan kohteeksi ja ovat kantaneet kovia kärsimyksiä harteillaan aina näihin päiviin saakka? Kuinka monen ihmisen pitää vielä mennä hautaan saakka saamatta minkäänlaista oikeutta? Tämä oravanpyörä pyörii niin kauan kuin sen vain annetaan pyöriä ja sen rattaisiin ehtii vielä moni uusi(kin) yrittäjä musertua.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Joko olisi korkea aika auttaa 90-luvun laman viattomia uhreja velkojien (pankkien) mielivallalta? Miksi tämä kestää niin kauan?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Niinpä.

Tyhmenpikin pankinjohtaja huomasi presidentti Koiviston konklaavin jälkeen, että piikki on auki.

Pankki voi tehdä velalliselle, mitä vaan ja silti voittaa tuomioistuimessa.

Tässä dokumentointi Koiviston konklaavista, jonka muistion presidentti Tarja Halonen määräsi salaiseksi presidentti Koiviston pyynnöstä
http://jormajaakkola.fi/Koiviston_konklaavi

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Tämän ongelman poistamatta jättäminen on kuin heittäisi lisää bensaa liekkeihin.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Perintälain 4 a pykälä koskee velallisen oikeutta saada tietoja.

Tuomiota haettaessa olennaista on velallisen aktiivisuus kysyä, mistä saldo koostuu.
Tuomioistuin ei voi ryhtyä velallisen asiamieheksi sen enempää kuin sillä on vain velvollisuus olla antamatta yksipuolista tuomiota selvästi perusteettomasta saatavasta.

Vaikka tuomio olisi jo annettu, velallinen voi jälkeenpäinkin pyytää selvityksiä.
Voi pyytää esim. siitä, paljonko tietyn pantin myynnistä saatiin myyntikulujen jälkeen (tätä kutsutaan tilitykseksi) ja mihin se käytettiin, paljonko viivästyskorkoihin ja paljonko pääomaan.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

#3

Hah!

Kommentoija Esko Nurminen on profiiliensa mukaan lakimies, varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta, ollut ainakin Nordeassa.

Silti Nurminen ei tiedä, tai ei halua "tietää", mitä tilitys tarkoittaa.

Niin, että mitähän se tarkoittaa, että pankki jättää tilityksen tekemättä?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Nurminen ei ymmärrä tai ei halua mitä tilitys tarkoittaa - velkoja esittää mitä on toisen haltuun antanut ja toiselta osapuolelta saanut.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #8

Onko Nurmisen "ymmärtämättömyyteen" syynä se, että hän itse - omalta osaltaan - on osallistunut perusteettomaan perintään?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Mitä Nurminen sanoo tästä ministerille osoitetuista kysymyksistä, jonka siteerasin kirjallisesta kysymyksestä KK 567 2018 vp (julkaistu viimeksi 17.1.2019):

"... miten ministeri aikoo varmistaa sen, että oikeudelle toimitettavien asiakirjojen mukana vaaditaan aina tosite alkuperäisestä velasta alkuperäiseltä velkojalta (ei perintäyhtiöltä) sekä tosite velkaan kohdistuneista tilityksistä ja koroista,

aikooko ministeri muuttaa perintätoimen toimintatapoja Suomessa niin, että ennen kuin perintäyhtiöt ja/tai ulosottomies voivat ryhtyä perimään velkaa, niiden tulee kirjallisesti esittää laskelma lainojen pääomista ja niille kertyneistä koroista, tilityksistä sekä jäljennökset lainojen alkuperäisistä velkakirjoista tai muista saamistodisteista?

Helsingissä 17.1.2019
Satu Taavitsainen
sd
Viimeksi julkaistu 17.1.2019 13:55"

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Jos halutaan kansalaisten vittuuntumista, monen muun epäkohdan toimiessa yhtä lailla polttoaineena, niin on se keino tuokin. Seuraukset toivottavasti ovat rauhallisia ja koskevat vain huonoksi havaittujen poliitikkojen poistumista poliittisilta areenoilta äänestystuloksien kautta. 90-luvustakin jäi monelle traumoja ja loputtomia velkoja, joten ymmärrän hyvin. Ei ole kivasti hoidettu 2000-luvun asioitakaan.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kun sen vain näkisi, että kansa tekisi näissä tulevissa eduskuntavaaleissa sen, että nämä huonoksi havaitut poliitikot äänestettäisiin pois.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Jos Sipilä on pyytänyt anteeksi tapahtunutta, niin ei se suinkaan tarkoita, että asia välttämättä korjattaisi. Näissä puheissa ja niihin liittyvissä toteutuksissa on ilmeinen kohtaamisongelma kautta linjan.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Sipilä oli luvannut, että tämä asia hoidetaan, muttei kykenekään hoitamaan. Mitähän siellä hallituksessa on tämänkin asian osalta suhmuroitu vai pelotteliko joku jotain vai olisiko jollakin ns. oma lehmä ojassa? Sipilän kohdalla voi olla, että haki vain yrittäjien ääniä, mutta sitä todellista tahtoa ei ollutkaan. Kertoisi nyt kerrankin rehellisesti mitä on tapahtunut. Monet asiat on jättänyt kertomatta ja niin peijakkaan ylimielistä touhua on ollut.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Vesa Levonen. Kansalaispuolue voisi toimia myös velallisen suojaosuuden noston puolesta. Tätä olen kysynyt, löytyykö yhtään puoluetta joka puolustaisi konkurssin tehnyttä yrittäjää, yksikään puolue ei ole vastannut puoltavansa.

Ei edes Liike Nyt, ole mitenkään reakoinnut esitykseeni. Jään odottelemaan, en yksin minä, mikä on Kansalaispuolueen suhtautminen suojaosuuden nostoon.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Jos pääsen eduskuntaan, niin pidän asian mielessä ja otan sen kansalaispuolueessa esille ja tavoitteeksi nostaa suojaosuutta. Kuten tiedät kp voi sitä ajaakin, mutta eihän sitä läpi saa ajettua, jos ei löydy enemmistön kannatusta.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Kiitokset myötätunnosta, meidän kaikkien konkurssin tehneitten puolesta, tosin ei paljon lämmittänyt.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #12

Kun ei voi luvata sellaista, mitä ei ole ennen kuin se on edes mahdollista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset