VesaLevonen Kohti kultaista keskitietä

Asuminen on ihmisten rahastusta

Olen samaa mieltä siitä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa yhtenä teemana puolueilla pitäisi olla asuminen ja sen kalleus Suomessa kuten asiantuntija SATOn toimitusjohtaja Saku Sipola tuo hyvin asian esille. https://www.uusisuomi.fi/asuminen/257646-asiantuntijan-huomio-suomalaisten-asumisesta-seurauksia-ainakin-yksi-pienenevat

Asuminen pitäisi olla ihmisen perusoikeus eikä se saisi rasittaa liikaa ihmisen elämiseen kuluvaa menoerää. Todellisuus on kuitenkin toista ja varsinkin niissä kasvukeskuksissa, missä ihmisille olisi töitä tarjolla, asuminen on peijakkaan kallista. Pääkaupunkimme Helsinki on kautta aikain ollut hyvä esimerkki tästä ja siellä asuminen on suoranaista ihmisten rahastusta. Usein pelkästä pienestä luukustakin joutuu maksamaan ihan käsittämätöntä vuokraa.

Liian monella kotitaloudella asumiskulut lohkaisevat valtaosan elämiseen kuluvista menoista ja siihen, kun lisätään kaikki muu elämisen kalleus, työpaikalle kulkeminen ja ruokamenot, niin koetapa siinä sitten tehdä mitään muuta kuin maksaa nämä ns. pakolliset juoksevat menot, joita on kenenkään mahdotonta välttää.

Tässä on todellinen haaste kaikille puolueille, miten asuminen ja myös liikkuminen tehtäisiin ihmisille kohtuuhintaisemmaksi Suomessa ja ihan tavallisilla työssäkäyvillä lapsiperheilläkin olisi enemmän rahaa muuhun kuluttamiseen. Erityisesti lapsiperheissä pitäisi pystyä kustantamaan paremmin omien lasten harrastuksia, mikä on  varsinkin monelle pienituloiselle- ja jo keskituloisellekin perheelle mahdoton tehtävä asumisesta ja liikkumisesta johtuvien kalliiden elinkustannusten vuoksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kun asumis- ja liikkumismenot saataisiin alemmaksi, siinä ratkeaisi moni muukin ongelma. Esimerkiksi työn vastaanottaminen tulisi kannattavammaksi, kun rahaa jäisi paremmin pienituloisistakin töistä käteen.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

a) Tarkoitatko julkista asumisen tukemisen nostoa.
b) Tarkoitatko yksityisen asuntovuokraukseen puuttumista.
c) Tarkoitatko oman asunnon omistajan asumiskuluja.

Kerroppa minulle muutamin esimerkein, millä tavalla sinä laskisit asumisen kustannuksia. En hyväksy vastausta, jossa käytetään julkisia verovaroja yhtään enempää, kuin mitä tällä hetkellä asumista tuetaan. En myöskään hyväksy vertausta keski- ja eteläisen euroopan asumisen kustannuksiin.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Yksi Facebook kaveri ehdotti vuokrakattoa, mutta miten sen toteuttaisi. On myös ehdotettu sähkön siirtomaksuun puuttumista, onhan se tietysti osa asumiskulua, kun asunnossa on oltava sähköt ja siirtomaksuun ei ainakaan nykyisellään voi vaikuttaa edes kilpailuttamalla. Kuntien kaavoitusmaksut, kiinteistöverotuksen alentaminen jne.

Tukholmassa on kuulemani mukaan joku sellainen järjestelmä, että ydinkeskustan asuntoja ei voisi pitää tyhjänä, vaan ne olisi vuokrattava. Auttaisiko tämä esimerkiksi Helsingissä ja olisiko sillä vaikutusta vuokriin, jos tarjonta lisääntyisi, en pysty sanomaan.

Jotenkin varmaan pitäisi pystyä vaikuttamaan myös rakentajien kautta, että uusien asuntojen hinnat eivät nousisi taivaisiin, mutta ei minulla siihenkään ole valmista vastausta. Tämä on monen asian summa ja siinä pitäisi varmasti käydä keskusteluita yhdessä päättäjien ja rakennuttajien kanssa. Olisiko sulla hyviä ehdotuksia?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #25

Kommentissa 32 on yksi, joka varmaan vaikuttaisi jollakin aikavälillä.

Kaavoituksen hinnalla ei voi juuri pelata, mutta jos kaavoitusta muutettaisiin niin, että kaikkea ei kaavoita gryndereille, vaan suositaan esimerkiksi eläkeläisten ja muiden vastaavien rakennuttajayhdistysten asuntohankkeita.

Kunta voisi taata em. yhdistysten lainoja harkintansa mukaan ja lisäksi tonttipolitiikassa voitaisiin tarkastella tonttien hintoja rakennushankkeiden lisääntymisen myötä. Muutamalla koplauksella kunta voisi tehdä diilin ylimääräisten ja vapautuvien asuntojen suhteen.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen Vastaus kommenttiin #25

Minulla suurin asumiskulu on verotus, eli kiinteistövero + lämmityspolttoaineen alv. Vasta seuraavana on lämmitys. Vedä tästä omat johtopäätöksesi, mitä pitäisi tehdä asumisen kalleudelle.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Helpoin tapa laskea asumisen kustannuksia olisi pudottaa asumistukea varsinkin kaupungeissa. Kaupungien vuokra-asunnoista valtaosa on sijoitusasumtoja eli voittoa omistajilleen tekeviä.
Lisäksi kukaan ei edes yritä tehdä asuntoja oikeasti halvalla.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Verotus on mielestäni suurin yksittäinen tekijä tässäkin asiassa. Asumisesta ja rakentamisesta on veroilla ja säädöksillä keinotekoisesti tehty liian kallista, ja sitten sitä kompensoidaan asumis- ja toimeentulotuella niille, jotka eivät asumisensa maksamiseen saamallaan palkalla kykene. Maksukykyinen osa kustantaa loppujen asumisesta lisäosan vielä tuloverossaan.

Käytännössä tälla vihervasemmiston suosimalla linjalla lähestytään alemman keskiluokan ja pienituloisten kanssa tilannetta, että kaikki työtulot ovat yhtä tyhjän kanssa, ja he voisivat käytännössä olla jollain perustulolla töissä jossain valtion firmassa, jossa valtio omistaisi myös heidän asuntonsa.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Asumiseen kuuluu vuokran lisäksi myös sähköt ja vesimaksut. Yksityisessä omakotitalo asumisessa tulee vielä jätemaksut ja kiinteistövero. Tietysti vuokralaisille kiinteistövero on huomioitu todennäköisesti vuokrassa. Verojen ja muiden maksujen lisäksi asuminen on raakaa bisnestä, jolla pitää myös tehdä mukavaa tulosta.

Mitä keinoja asumismenojen alentamiseksi olisi, jos nyt verotus jätetään pois laskuista? Pääkaupunkiseudullakin on ollut paljon tyhjiä omistusasuntoja, joissa ei ole vuokralaisia, pitäisikö tähän puuttua jotenkin, auttaisiko se asiaa tai mikä ylipäätään auttaisi? Onko se vain yhteiskunnan vika, vai onko vika markkinoissa? Moni purnaa siirtosähkön hinnasta ja kuinka sitä on helppo aika ajoin korottaa ja sitä maksua et myöskään voi vältellä sähkölaskussasi mitenkään.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Lintukoto vaatii veronsa, mutta kaikki sosiaalituet on purettava ja kehitettävä kaikenkattava kansallisturvavakuutus.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Se, että ihmisen perustarpeet, kuten asuminen, terveydenhoito, liikkuminen, ruoka ja koulutus alistetaan bisnekselle, ei ole poliittinen kanta vaan rikospoliisin asia.

Keskusta sipilöineen ja bernereineen ei ole yhtään vapaa noista rikoksista.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

No, tuo ei ollut ainakaan se rakentava ratkaisuehdotus, mitä kyselin.

Jos rikospoliisin haluat laittaa asialle, niin mikä olisi se konkreettinen perusteesi/epäilysi, millä laittaisit rikospoliisin setvimään asiaa asumisen, terveydenhoidon, liikkumisen, ruoan ja koulutuksen suhteen?

Rikoksia, kun ei tutkita, jos ei ole syytä epäillä jotain henkilöä rikoksesta ja tuollainen ilmaan heitetty epämääräinen väite yhdestä puolueesta sen johtohahmoineen ei kelpaa kyllä vielä yhteenkään tutkintaan.

Ilmeisesti halusit vain käydä mollaamassa puoluetta ja näitä muutamaa henkilöä siinä sivussa vai ihanko tosissasi puhelet tuollaisia?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tänään olen lukenut joka puolelta mediaa politiikan sanojen tahallisesta väärinymmärtämisestä.

Nyt myös täältä.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #8

Jaaha, mitähän sitten ymmärsin väärin ja ymmärsikö joku muu paremmin?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Muistelen jonkun viisaan aikanaan lausuneen, että me emme Suomessa elä toistemme paitoja silitellen.

Ilmeisesti yrittäminen monissa muodoissaan pitä lukea bisneksen alttarille kuuluvaksi. Mukaanlukien maatalous.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Orjuuden aikakaudella orjat saivat työpanoksellaan hankittua itselleen asunnon, vaatteet ja ruoan eikä juuri muuta. Nykyään pienituloisimmat eivät saa palkallaan hankittua juurikaan tuon enempää.

Mikä siis on muuttunut?

Lähinnä kai se, että nykyajan palkkaorja saa valita itse isäntänsä sikäli ja niissä rajoissa kuin halukkaita isäntiä on tarjolla. Isännän kannalta katsottuna muuttunut on se, että nykyajan palkkaorjasta ei tarvitse tiukkoina aikoina pitää huolta (toisin kuin entisajan orjasta), vaan hänet voidaan irtisanoa ja jättää muiden huollettavaksi ilman, että se pitäisi sisällään mitään taloudellista tappiota isännälle.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Olikohan noin? Veikkaan, että orjan asema oli huomattavan paljon huonompi, joten vertauksesi on aika kaukaa haettu. Olisiko sinulla Janne yhtään parempia ehdotuksia/ajatuksia, miten asioita voitaisiin parantaa, ettei asuminen Suomessa olisi niin kallista?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Oletko todellakin onnistunut välttymään näkemästä kaikkia niitä kirjoituksiani, joissa esitän ehdotuksia suomalaisen yhteiskunnan parantamiseksi? Niihin on asuminenkin implisiittisesti sisällytetty, kuten kaikkien muidenkin perustarpeiden tyydyttäminen.

Laitetaan vaikka tämä tällä kertaa:

Ihmisoikeudet vs. ihmisvelvollisuudet

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #9

Edelleenkään tuossa ei ole sellaista ratkaisuehdotusta,jota tässä olen peräänkuuluttanut asumisen kustannusten alentamiseksi Suomessa.

Kyllä se kapitalistikin tekee työtä. Esimerkiksi siinäkin on valtavasti työtä, että kykenee pitämään suuresta omaisuudestaan huolta (jota kaikilla kapitalisteilla ei ole), ettei menetä sitä jollekin toiselle ja toisaalta kapitalisti on usein yrittäjä itsekin. Ei se raha tipahda taivaasta hänellekään. Vähän menee nyt yli hilseen noi sun ajatuksesi.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #10
Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #16

No, niinpä näyt olevan etkä huonosti olekaan kirjoittanut, mutta ei sekään anna vastausta alkuperäiseen kysymykseeni.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #9

Kuka on ihmiskunnalle antanut nämä ihmisoikeudet? Koska ne on annettu ja millä mandaatilla?

Ihmisvelvollisuus. Onko se kirjattu johonkin lakiin. Ihmisvelvollisuus on aina yksilökohtainen. Toiset hoitavat velvollisuutensa vain oman napansa ympärillä ja on sekin suotava.
Sitten on niitäkin, jotka hoitavat oman reviirinsä velvollisuutensa täyttäen, mutta hoitavat lisäksi velvotteita, joita muut kanssakulkijat eivät kykene toimentamaan. Uhraa siis omaa aikaansa ja je kertynyttä varallisuuttaan muiden hyvinvoinnin eteen. Onko sekään väärää ihmisvelvollisuutta.

Joukossamme ovat aina kaarneet ja shakaalit, jotka ovat kaikille muille kanssakulkijoille äärimmäinen rasite. Niitä löytyy, eikä niitä pidä hyväksyä.

Tyhmistät siis meidät suomalaiset, ettemme muka osaa arvioida medioitten uutisointia. Onko aivan varmaa, että vain se toisen suunnan media kertoo laajennettua totuutta. Toisaalta meillä on perimänä asettaa kaikki tuo omittu tieto juuri siihen vinkkeliin, joka sopii omaan pirtaan parhaiten. Niin sinä, kuin minäkin.

Olen muutamaan kertaan tarjonnut ratkaisumallia, jossa noita tuotantovälineitä voitaisiin tietyllä tavalla yhteisomistaa. Lyhyesti, eikä se ollut marxismia. Yhden pitkän arvostamani tietovaihdon kävin erään vastustajan kera. Kyseinen henkilö oli ymmärrykseni mukaan ammattiyhdistysmies henkeen ja vereen. Yksituumaisuutta ei ainakaan silloin löytynyt. No, se olikin niin järisyttävä malli, että saahan siihen muutamat yöt nukkua päälle.
Omistajapopulaatiosta ei koskaan tullut yhtään kommenttia. Muutam peukku taisi tulla.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Mikäli nykyajan "orja" tekee työsuhteessaan itsensä hyötysuhteeltaan hyväksi, tai jopa korvaamattomaksi, hänen työsuhteensa kestä yhtä pitkään, kuin työnantajansa bisnes. Joillakin jopa siihen eläkkeellelähtöön asti.

Ajat ja mtavat muuttuvat. Aina tuppaa vaan joku vastustamaan, kun aletaan hakea sitä yhteistä polkua, joka olisi kaikille oikeudenmukainen.
Rintamia pyritään molemminpuolin kokoajan vahvistamaan, eikä ymmäretä sitä yksinkertaista totuutta, että jossain kohtaa tulee se korjaamaton repeämä. Silloin Suomi putoaa taas kerran puusta. Siitä tulevat kärsimään kaikki muut, mutta eivät haaskalinnut ja hyenaat saalista repiessään.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Perinteinen yhteiskuntasopimus maassamme kuului jita kuinkin näin:

- työllä elättää perheen
- omistajuus vaatii riskin ottoa, säästämistä ja korkojen maksua
- julkinen valta tukee asuntotuotantoa ja edullista vuokra-asumista
- peruspalvelut ovat ilmaisia

Nyt nämä kaikki neljä, ehkä rajauksin ensimmäistä ja toisya lukuunottamatta, ovat heitetty romukoppaan.

Yhteiskuntasopimus on rikottu.

—-

Mitä tästä eteenpäin?

Tärkeintä on edullisen asuintuotannon aikaansaanti ja toimivat edulliset vuokramarkkinat.

Nykytilanteessa oikeisto vastustaa jyrkästi uutta kunnallista asuntotuotantoa. Vasemmistollekin sopii hyvin asumistukimalli jossa tuensaajat ovat pääasiassa opiskelijoita, yh-äitejä ja pakolaisia. Ilmisiä työelämän ulkopuolella.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Keneltä sinä ostat edullisen asuntotuotannon ja millä rahalla.

Miten saat aikaan edullisen asuntotuotannon. Millä voit säädellä vuokramarkkinoita. Keneltä otat ja kenelle annat.

Kunnallinen rakennustuotanto on hometalonsa jo rakentanut. Ei sitä mallia lisää. Asuntotuki on numero 1 nostamaan vuokratasoa. Sosiaalituki muutettuna kansalaisturvavakuutukseksi on noita mainitsemiasi ryhmiä varten.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Helpommin sanottu kuin tehty Petri. Miten sitä edullista asuintuotantoa ja edullisia vuokramarkkinoita luodaan, kun kaikki maksaa ja varsinkin uuden rakentaminen maksaa, kun ottaa kaikki kustannukset huomioon. Kaavoittaminenkin maksaa ja Helsingissä on pulaa rakennettavasta tonttimaasta.

Vaikka täällä Kotkassa on tilaa vaikka kuinka paljon ja edullisia vanhoja asuntoja myytävänä hurumycket, niin tänne ei porukka liiemmin pääkaupunkiseudulta muuta, muutoin kuin työn perässä. Ehkä liikenne tännepäin lisääntyisi, jos tulisi rantarata.

Kuitenkin, jos tännekin rakennetaan uudisrakennuksia ja vaikka tonttimaa ei ole kallista, niin uusien kerrostaloasuntojen hinnat hipoo pilviä. Jokuhan tässä mättää, mutta mikä se on?

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Rakennusmääräysten radikaali muuttaminen ihmisasuntojen suhteen olisi helppo ratkaisu.
Mennään vaikka edes 50 vuotta takaiseen tilanteeseen eli puhutaan rintamamiestalosta nykyaikaisella tekniikalla jaeristeillä toteutettuna niin talon hinta ei liene nouse satoihin tuhansiin.
Nykyiset energiamääräykset on liki naurettavia passiivi ja nolla taloina. Pakkasta miinus15 on muutamana päivänä vuodessa niin talot rakennetaan kuin palkasta olisi läpi vuoden..

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Nykyiset energiamääräykset siis lisää rakentamisen kustannuksia turhaan, kun sellaisia taloja ei tarvittaisi kuin nykyisin pitää rakentaa. Olet muuten todennäköisesti oikeassa, kun ottaa huomioon ilmaston lämpenemisen.

Minulla on vanha rintamamiestalo, jonka lämmittämiseen ei näillä nykyisillä keleillä kulu yhtään energiaa paitsi se mikä tulee siitä, kun lamput on päällä, että nähdään kulkea pimeässä. Jotenkin on ollut havaittavissa, että talvellakin kuluu nykyisin vähemmän lämpöä, kun ei noita kovin kovia pakkasia ole ollut. Mainitsemasi 15 astetta saattaa olla ainakin täällä Etelä-Suomessa hyvinkin tavallista tulevaisuudessa eikä yli 20 asteen pakkasia enää kovin usein ole.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Lyhytnäköistä olettaa, ettei kovia pakkasia enää tule. Täällä Keski-Suomessa pakkasta on ollut joskus -38 C ( nähty Muuramen Shellin mittarissa ). Suuressa, vanhassa ja suorasähkölämmitteisessä talossa ollaan silloin helisemässä sähkölaskujen kanssa. Erityisen kalliiksi se tulee nykyaikaisten, reaaliajassa kaukoluettavien kulutusmittareiden ansiosta, koska silloin kulutushuippuja voidaan hyödyntää rahastuksen nimissä.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola Vastaus kommenttiin #20

Asun 1981 rakennetussa talossa jossa eristeet ja ikkunat ja ovet alkuperäisiä eli liki 40 vuotiaita. Asun Keski-Suomessa ja lämmin vesi sähköspoilerilla ja lämmitys suoralla sähköllä. 17 -22 000kw väliin menee sähköä ja lämmitettävä neliömäärä 160.
Ikkuna ja ovimyyjä möi 14 000euron ikkunoita energiansäästön nimiin ja minä kysyin että monellako satasella arvelee minunkin kulutuksella sähkössä euroja säästävän..
Minusta jokaisen sähkölasku tai lämmityskustannus on jokaisen oma asia eikä rakentamismääräyksillä tarvitsisi rajoittaa uusien rakennusten tekemistä niin tarkkaan.
Se yksi lomaviikko lentoineen Thaimaassa saastuttaa enemmän kuin minun talonlämmitys loppuelämäni ajalta eli omatuntoni on puhdas.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Asuminen on tehty veroilla kalliiksi. Tiettävästi pientalon rakentamiskustannuksista on noin puolet veroa. Toisin sanoen, 200 000 € talonrakennuslainasta menee 100 000 € veroihin. Luonnollisesti tämä ei riitä vihervasemmistolle, pientaloasujaa rankaistaan vielå kiinteistöverolla, lämmityspolttoaineen valmisteverolla ( jos öljyl. ) , sähköverolla, vesimaksuilla, hulevesimaksuilla jne. Nämä ovat periaatteessa demokraattisesti valittujen päättäjien sanelemia asioita, joten ilmeisesti me haluamme, että asuminen on kallista.

Omistusasuminen on muutenkin vihervassareitten ( = kaikki puolueet - PerusS ) hampaissa. Asunto-omaisuutta ihastellaan samalla paksuja huuliaan nuollen. Todennäköisesti omistusasuminen tullaan kriminalisoimaan, omaisuus otetaan haltuun.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Myyntivoittoveroa suunnitellaan oman asunnon myymiselle, se lienee seuraava askel. Nythän on saanut kahden vuoden asumisen ja omistamisen jälkeen myydä oman asunnon verovapaasti.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Sitten kiinnostaisi, miten se "voitto" määritellään ?

Nykyisen vihervasemmiston ( = koko puoluekenttä poislukien PS ) silmissä asunnon omistaminen tuntuu olevan tuomittavaa.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #44

Kyllä siihen oma laskukaava löytyy, jos oman asunnon myynti menee verolle. Suomessa asuminen on "tuomittavaa", kun se on niin kallista.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Tässä vielä asumisen hinnasta ja veroista vähän substanssia.

"Suomessa uuden asunnon hinnasta noin puolet on veroja"

http://www.urakkamaailma.fi/ajankohtaista/suomessa...

Täsmälleen samaa on tehty muillekin elämiseen tarvittaville asioille.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Ja joku vielä kyselee, miksi kaikki on niin kallista ja miksei palkalla tule enää toimeen.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Ei ainakaan pienellä palkalla ja keskituloisellakin asumis- ja liikkumismenot lohkaisee ison osan palkasta. Koeta siinä sitten kuluttaa muuhun, kun loput rahat menevät suurin piirtein elintarvikkeisiin.

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Asumiskulut koostuvat asunnon ylläpidosta, sähkö- ja vesimaksuista ja asunnon lainojen hoitokuluista mukaan luettuna tontin hinta. Kaiken tämän päälle tulee omistajan vaatima sijoitusvoitto, kun kysymyksessä on vuokra-asunto. Kun asunto on oma ja velaton lainanhoitokuluja ei ole.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Asunnot on olleet iso bisnes jo jonkin aikaa. Asunnon kustannukset ja syyt niihin kustannuksiin, pitäisi läpinäkyvästi tutkia, kussakin ajassa. Asuminen on tosiaan eri tavalla erilaisia talouksia kuormittavaa. Jos joku muu maksaa esim. sen vuokran, ei se kovasti rasita. Jos rahalle on vaikea löytää sijoituskohteita, ei asumisensa rahoittaminen ole ongelma.
Kun bisnes on ollut hyvä, siis tuotto, on rahoitustakin saatu mukavasti ja ideoitu rahoituksen muotoja, jotka on rasittavia vasta hamassa tulevaisuudessa maksajalle. Siten ostaja näyttää kuvitteellisesti maksukykyiseltä. Kun korot alkavat nousta, realismi tulee vastaan. Poliittinen realismi alkaa sitten auttamaan verovaroista.
Se, minne rahat asuntobisneksessä menevät, olisi oikein hyvä tutkivan journalismin kohde. Aloittaa voisi esim. Helsinki, Tampere, Turku, Oulu. Ns. yleishyödyllinenkin asuntotuotanto tuottaa ilmeisen hyvin. Vuokra-asuntokantaa realisoidaan ja uusia ostajia löytyy. Kuvio on hyvä asia analysoitavaksi.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Tuo tutkimus olisi varmasti syytä tehdä, jos asumisen kustannuksia pyrittäisiin saamaan alaspäin. Isot kasvukeskukset olisivat myös hyvä tutkivan journalismin kohde. Kannatan ehdotustasi. Se, kun saataisiin vielä ns. poliittiselle agendalle ja vietäisiin eteenpäin. Ehkä jonkunlaisia tutkimuksia on jo tehtykin.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Asumisen kalleuden vuoksi markkinoille on tullut vankisellin kokoisia asuntoja. Tässä ilmeisesti yksi ratkaisumalli, tosin aika huono sellainen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tulkitset, Vesa, blogissasi asumisen kustannuksia tarpeettoman suppeasti. Kyllähän täällä ruuhka-Suomessa, Helsingissä suoranaiset asuinkustannukset ovat korkeita. Palvelujen kattavuus ja saatavuus puolestaan vähentävät asumisen kokonaiskustannusta. Edullinen ja kattava joukkoliikenne sekin vähentää työssäkäynti- ja kokonaisasumiskustannusta.

Suomessa on alueita, joissa asuntojen hankintahinta on kovin matala. Asumisen kokonaiskustannukseen se vaikuttaa vain vähän, sillä joukkoliikenteen ja palvelujen saatavuus on hyvin huono. Perheen asumiskustannuksia kasvattaa kahden auton välttämättömyys ja pitkät etäisyydet. Työn ja kodin välisen matkan kustannus saattaa tällöin muodostaa asumisen kokonaiskustannuksesta merkittävän osan.

Täällä on ehdotettu kahta asumisen hintaan vaikuttavaa tekijää: asuinrakentamisen verotusta olisi kevennettävä. Myös asumistuen poistaminen vähentää asumisen hintaa välittömästi. Kolmas asumisen hintaa tarpeettomasti korottava tekijä on asuntolainojen korkovähennysoikeus. Se tulisi poistaa.

Asuntorakentamisen ylikaavoittaminen vähentää asumiskustannuksia merkittävästi. Ylikaavoittaminen alentaisi myös rakennettujen kiinteistöjen arvoa ja laskisi hankintakustannuksia. Tuettu vuokra-asuntotuotanto toimii myös asumiskustannusten alentavana tekijänä. Pitkien etäisyyksien alueilla ainoastaan polttoaineveron laskeminen alentaisi merkittävästi asumisen kokonaiskustannusta.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Ei taida Kai Helsingissä ylikaavoittaminen onnistua, kun on niin kova pula vapaasta tonttimaasta?

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Helsingin osalta olisiko ratkaisu rakennusneliö kauppa tyyliin jos haluat rakentaa xx neliön kokoisen kauppahallin yms niin joudut joko ostamaan xx määrän asuinrakennusoikeuksia tai rakentamaan xx määrän asuinneliöitä.
Alkaisi muuten asuintaloneliöitä nousemaan eikä tonttipula vaivaisi.

Tietenkin kansantalouden kannalta olisi järkevintä viedä valtionhallinnon työpaikat pois Suomen kalleimmilta tonteilta ja rakentaa vaikka uudet tilat junaratojen varrelle. Vapautuisi kymmenientuhansien ihmisten työtilat siihen kuuluisaan tuottavaan työhön jota Helsingissä kuuluu olevan. Tosin helsingissä on eniten työttömiä ihmisiä jotka liki huonoiten aktiivimallin mukaisiin toimiin osallistuivat mutta silti.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Helsingin tonttipula on kiintoisa kuvio. Kaapattiin taannoin osa Sipoota. Ei ole sittemmin kaivattu juurikaan, sitä aluetta -ei ainakaan rakennettu. Lentelemällä vähän Stadin yläpuolella, tulee ristiriitainen olo. No, kohta se pienkonekenttäkin rakennetaan asuntoja täyteen, niin poistuu sekin katselukulma.
Helsingin ympäristökunnat on luku sinänssä. Miksi kaikkien pitäisi asua Helsingissä? Kysymyksen voisi asettaa myös maahanmuuttajille. Ehkä ei ihan Nurmijärvellä.
Ne joukkoliikennekustannuksetkin on jaettu just ja ratajokeria pukkaa.
Katselkaa tonttimaisemia vaikka googlesta. Sitten voitte ihmetellä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Täällä tuli jo todettua, että kyllä vapaata maata on. Kaavoittajalta puuttuu siviilirohkeutta. Toki maanomistajille tulisi kova surku, kun hankkimansa maan arvo putoaisi reilusti. Kaavoitusviranomaiselta kysyy melkoista rohkeutta vapauttaa isoja alueita kerralla. Esimerkiksi Sipoon kappaleen kaavoittaminen kestää siksi vuosia.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #46

Mitä siellä Helsingissä vielä on, kun Malmin lentokenttäkin pitää ottaa väkisin asuntorakentamiselle käyttöön?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #49

Siellä Malmin lentokentällä on kaavoitettavaa alaa, Viikissä on paljon kaavoitettavaksi kelpaavaa alaa, Sipoon alueen kaavoitusta on vasta valmisteltu. Fallkullan alueen kaava on tehty, kerrostalorakentaminen saadaan käyntiin, kun Malmin lentokenttätoiminta saadaan ajettua alas samoin Suurmetsän alueen kaavoittaminen voisi käynnistyä. Kivikon kaavoittaminen on ollut pysähdyksissä jo jonkin aikaa. Haltialan, Paloheinän ja Tuomarikylän peltoalueista saadaan virkistysalueiden lisäksi paljon rakentamiskelpoista maata ilman, että Keskuspuistoa tarvitsee uhrata.

Helsinki kaavoittaa tipoittain maanomistajia ja tontteja hankkineita kunnioittaen. Hinnan alentamiseen ei haluta ryhtyä.

On toki tarkoituksenmukaista, että Malmin lentokentän tapaiset, muutamia kaupunkilaisia palvelevat, isot maa-alueet otetaan yleiseen hyötykäyttöön. Vastaavia alueita on toki paljon muuallakin, kuten kenttätoimintaa puolustaneet ovat monissa keskusteluissa osoittaneet.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #50

Jos minä saisin päättää, niin Malmin lentokenttää ei otettaisi asumiskäyttöön ja lopetettaisi. Minusta se olisi pitänyt säilyttää, on paljon pienkoneharrastajia, laskuvarjohyppääjiä sun muuta. On ollut hieno mahdollisuus, kun lentokenttä on ollut keskellä kaupunkia. Koskaan ei tiedä mitä sattuu, lentokenttää voidaan vielä kaivata.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #55

Minä asun ihan tuon lentokentän naapuristossa. Kentästä ei ole ollut minulle suurtakaan iloa, ei toki kovin paljoa haittaakaan lukuunottamatta paria lentonäytöstä, jolloin vierailleet Puolustusvoimien Hornetit ovat vaikuttaneet omaan asennoitumiseeni kenttää vastaan.

Käyttäjän MarkettaHorn kuva
Marketta Horn

Kun muutama kymmenen vuotta sitten toimin Espoon kaupunginvaltuutettuna, oli kaupungin päästrategiassa yksi sana: työpaikkaomavaraisuus. Sen mukaisesti palkittiin ja haalittiin kaikki mahdolliset firmat. Eikö nyt voisi palkita niitä firmoja, jotka muuttavat esim. Saarijärvelle. Meillä on upeita omakotitaloja pilvin pimein myytävänä. Ja loistavat kaupunkipalvelut.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

copy-paste vähän sekava

mutta toinen lukema perässä kulut ilman alv-veroa

----

Talousarvio
2018
KIINTEISTÖN HOITOKULUT
  Henkilöstökulut -500,00 -403
  Hallinto -12 000,00 -9677
  Käyttö ja huolto -13 500,00 -10887
  Ulkoalueiden hoito -1 500,00 -1210
  Siivous -4 900,00 -3952
  Lämmitys -16 000,00 -12903
  Vesi ja jätevesi -10 000,00 -8065
  Sähkö ja kaasu -9 000,00 -7258
  Jätehuolto -2 300,00 -1855
  Vahinkovakuutukset -1 900,00 -1532
  Kiinteistövero -9 649,00 -7781
  Korjaukset -21 894,40 -17657
KIINTEISTÖN HOITOKULUT YHTEENSÄ -103 143,40 -83180
-----

Eli tuosta jakaumasta voi lukija miettiä mikä asumiskustannuksia suomessa pitää korkeana? ( Esimerkkitalossa lämmön talteenotto)
- ALV; vaikutus noin 24%.
- kustannusjakaumasta voi miettiä lisäksi eri toimintojen palkkakulujen verotusta ja sen määrää,,
- eli pelkkä verotus noussee tuonne 60-80% välille kaikkinensa asumiskuluista

---
Entä sitten vähennysoikeudet, kuka niitä saa?
- asuva osakkeenomistaja ei voi vähentää kuluja tuloistaan
- vuokralainen ei voi vähentää kuluja tuloistaan
- sijoittajaomistaja voi vähentää kulut tuloistaan
---

Asumiskustannuksia nostaa moni asia, verotus, verovähennysoikeuksien epätasa-arvoisuus, maavuokrat, jne.
Ja suuressa kuvassa mitä enemmän ulkomaiset kiinteistösijoitusyhtiöt omistaa asuntoja sitä enemmän asumiskustannuksia suuntautuu pois suomen rahoista.

ps. Ja sitten kun ara vielä lähtee avustamaan sähköautojen latausta jakamalla rahaa,,niille jotka ensi ehtii,,ja mitä kassassa on rahaa,,
eli avustuspolitiikka on vähän poskellaan.

Miksi ei anneta suoraa alv-alennusta hankkeille? On tasapuolinen kaikille?

Miksi ei verovähennysoikeutta ole samanarvoisesti asunnon kulujen suhteen, asukkaalla, asuvalla osakkeenomistajalla, sijoittaomistajalla?

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

>Miksi ei verovähennysoikeutta ole samanarvoisesti asunnon kulujen suhteen, asukkaalla, asuvalla osakkeenomistajalla, sijoittaomistajalla?

Fiksu kysymys! Nyt kun yhtiölainaosuudetkin jatkaa kohti korkeuksia ja tuo riskikeskittymiä, olisi syytä jonkun vastata kysymykseen. Sijoittajatoiminnan epätoivotut ongelmat kipataan osakkeenomistajille -tai siis niille, joiden kustannettavaksi kulut jäävät, kun kermankuorijat lähtevät.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kannattaa katsoa tarkkaan mistä yhtiöstä asuntonsa ostaa. Vanhoissakin taloyhtiöissä piilee vaara, jos kaikki remontit on laiminlyöty. Voit joutua yllättäen maksajaksi, kun remontit onkin pakko tehdä ja laitoit just ison tukun pankkilainaa asuntoon.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Paras keino asuntojen hintojen alentamiseksi on tietysti rakentaa lisää asuntoja, silloin kysynnän ja tarjonnan laki automaattisesti laskee ilmaa pihalle hinnoista. Samalla pitää tietenkin lopettaa tämä aktiivinen keskittämispolitiikka joka pitää kysynnän korkeana.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Keskittäminen jatkuu. Uusi tuomioistuivirastokin tulee pääkaupunkiseudulle, Vantaalle.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Tänne ne tuomiotkin keskittyy, kunhan ei kaikki tuomittavat. Vaikka kuinka olisi sitä mieltä, että tänne pitää asuttaa puoli Somaliaa, iso osa Irakia, turvattomat Afganistanista, asunnottomat Bulgariasta ja Romaniasta, jne. niin kaivataan kyllä tälle valumalle uuden hulen suunnittelijoita. Muuten iskee Jätkäsaaren tauti. Kun kaupunkibulevardit jatkossa estää kaiken muun, paitsi julkisen liikenteen, joka sekin huononee, iskee ehkä jollekin tajuntaan, että muuallakin voisi asua. Tämä on vapaa maa -aina voi muuttaa. Helsingin sisäisen liikenteen edut purettiin just. Sitä on tehty pitkään, mutta kohta nähdään tulos. Olkoon se onnellinen! Ehkä Stadista tulee emokaupunki ja metropoli oikeasti syntyy. Sen tulette näkemään te, joiden on tulevaisuus.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset