Euro on purettava hallitusti ja mitä pikemmin, sen parempi

On sanomattakin selvää, että meillä voi olla uusi eurokriisi pian edessä, kun Euroopan keskuspankki EKP lähtee muuttamaan korkopolitiikkaa ja ns. miinus- ja nollakorkojen aika on ohi. Monet ylivelkaantuneet valtiot kuten Kreikka ja Italia ovat silloin taas ensimmäisiksi uutisissa.

Suomenkaan talouden tasapainolle ja kilpailukyvylle tämä ei tiedä hyvää, kun markkinat alkaa reagoida. Monet Euroopan rahaliittoon kuuluvien valtioiden asukkaista ja yrityksistä ovat myös niin velkaantuneita, että korkojen nousu voi aiheuttaa monelle ylitsepääsemättömiä ongelmia.

Kun pelivaraa ei ole ja velkapääoma alkaa vain kasvaa, tämä luo vääjäämättä sekasortoa kaikkialle talouteen.

Niille yrityksille ja kotitalouksille, jotka eivät enää pysty maksamaan lainoja lainkaan takaisin, on todennäköisesti edessä muun muassa konkursseja, kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden pakko- ja panttihuutokauppoja. Edessä on omaisuuden uusi realisaatio ja työttömyys kasvaa. Pian on taas joukko yrityksiä ja ihmisiä, joilla on velkaa, mutta ei omaisuutta ja rahaa, millä maksaa velkoja pois. Köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät ja valtion kassa tyhjenee, kun verotulot vähenee.

Suuri huolenaihe lienee myös se, mitä tapahtuu EKP:n ostamille eurovaltioiden velkakirjoille, jos korot nousee ja velkakirjojen arvo alkaa laskea nopeasti? EKP:kaan ei voi loputtomiin ostaa velkakirjoja, jos kaikki eurovaltiot eivät kehity ja kasva tasaisesti. Muuten sillä itsellään on velkapommi kädessä, jos se ei sitä jo ala olla, kun näitä velkakirjoja on ostettu mieletön määrä ja vaikeuksia alkaa olla tiedossa. Italian uhkailut lähteä pois eurosta on pitkästä aikaa taas varoitus, joka kannattaa ottaa vakavasti.

Kuka huolii näiden kriisiytyneiden maiden velkakirjoja ja mitä siitä seuraa, kun raha alkaa taas etsiä uusia reittejä eikä Italian ja Kreikan kaltaiset maat enää selviydy korkojen nousua vastaan ja tippuvat ensimmäisenä kyydistä pois?

Kuka voittaa ja kuka häviää, miten käy Suomelle ja kenelle jää mustapekka käteen vai maksavatko pian kaikki eurovaltiot joka tapauksessa yhteisvastuullisesti EKP:n hallussa olevia arvottomiksi käyviä velkakirjoja?

Onko tässä mitään järkeä, että muut euromaat ovat vaarassa joutua yhteisvastuuseen näiden maiden ongelmista, jotka ovat luoneet omat ylisuuret velkaongelmansa eivätkä pysty niitä itse hoitamaan?

Euroon kuuluville valtioille pitää luoda mahdollisuus lähteä pois eurosta ilman, että se aiheuttaa lisää ongelmia ja varsinkin siinä tapauksessa, jos joku valtio päättäisi lähteä rahaliitosta yhtäkkiä omin päin pois ja saisi kerralla markkinat sekaisin. Kuten Italia uhkailee tehdä.

Rahaliiton purkaminen ei ole helppo asia, muttei myöskään mahdotonta, kun se tehdään yhdessä ja hallitusti.

Rahaliittoa ei voi kehittää siihen suuntaan, että Euroopan Unionista tehdään liittovaltio, jolloin jonain päivänä se, mikä on Italian ja Kreikan kaltaisten maiden velkaa, on myös koko euroalueen yhteistä velkaa. Tuskin tulopuolella jako tapahtuisi koskaan tasavertaisesti ja Suomi pienenä maana ottaisi lisää iskuja vastaan monella saralla. Yhteisvastuu tietäisi lisää humanitääristä maahanmuuttoa myös meille Suomeen.

Rahaliiton purkaminen ei ole katastrofi, kun se tehdään hallitusti. Jokaisen maan on vastattava itse omasta taloudestaan. Oma valuuttapolitiikka takaa paremmin sen, että näin myös tapahtuu.

Jos jonkun jäsenvaltion valuutanvaihtokurssi tippuu muihin nähden, tippuu siellä myös palkat ja hinnatkin. Kaikki on suhteellista ja jokaisen maan talous toimii yhtä vahvasti kuin sen heikoin lenkki. Näinhän se oli ennenkin. Oli vahvempia ja oli heikompia talouksia, mutta jokainen vastasi omasta taloudestaan eikä omat ja ”kaverin” rahat olleet sekaisin ja kiinni toisissaan.

Vakaata ja tasapainoista talouspolitiikkaa on mahdotonta hallita näin epätasapainoisen, velkaisen ja täynnä valuvikoja olevan rahaliiton sisällä.  Kun seuraava isku tulee, joka voi olla nyt hyvinkin lähellä, olemme jälleen kerran hallitsemattomassa tilassa eikä kukaan tiedä, mihin tämä johtaa.

Euroopan keskuspankki EKP voi myös säilyä vain sillä, että euro puretaan hallitusti ja kansallisvaltioiden oman rahayksikön lisäksi euro pidetään rinnakkaisvaluuttana. Järkevää tai ei, se on sitten oma tarinansa.

 

VesaLevonen
Kansalaispuolue Kotka

Kotkan kaupunginvaltuutettu: 2013–2016 ja 2017–2021, sitoutumaton
Sotilaskoulutus: Kainuun rajavartioston sissikomppania Kajaani 1986 (Auk Immola, Imatra), kansainvälinen sotilaspoliisikurssi Aalborg Tanska 2001
Sotilasarvo: Kersantti
Ammatti: Poliisi, vanhempi rikoskonstaapeli
Kansainväliset tehtävät: Sotilaspoliisi 2002–2003 KFOR-joukot Kosovo, maasta poistamisen koordinointi- ja saattotehtäviä ulkomaille 1992–2002 (Helsinki), 2005–2015 (Kotka), ulkomaanmatkoja muutama sata noin 80 maailman eri valtioon ja maanosat Eurooppa, Afrikka, Euraasia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka)
Nykyiset tehtävät: Rikospoliisi, Kotka
Ikä: 52-v.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu