*

VesaLevonen Kohti kultaista keskitietä

Miten käy euroalueen talouden, jos ja kun EKP lopettaa osto-ohjelman?

Uskoakseni suurin vaikutus euroalueen vakaudelle ja sen kasvulle saatiin lopulta aikaan sen avulla, että Euroopan Keskuspankki (EKP) aloitti valtioiden velkakirjojen osto-ohjelman. Sillä saatiin mukaan kasvuun myös ne valtiot, jotka olivat pahiten velkaantuneita sitten finanssikriisin.

Tämä vaikutus on ollut suhdanteiden kehittymiselle koko Euroopassa niin suuri, että se on ollut ehkä se suurin syy, miksi suomalainen vientiteollisuus on myös alkanut kasvaa.

Kreikka, joka on ollut euroalueen maista se kaikkein pahiten velkaantunut, on myös alkanut kasvaa ja sen kerrotaan toteuttaneen lähes kaikki ennakolliset uudistukset. Kreikka saa taas myös tarvitsemansa lainan 6,7 miljardia euroa, joka on tarkoitus käyttää valtion maksurästeihin ja kassan vahvistamiseen. https://www.salkunrakentaja.fi/2018/01/kreikka-uudistukset-laina/

Henkilökohtaisesti en usko kilpailukykysopimuksemme (kikyn) vaikuttaneen suomalaisen viennin vetoon, mutta investoinnit Suomeen päin ovat voineet tämän vuoksi hieman lisääntyä samalla, kun EKP:n osto-ohjelma on lisännyt uskoa talouden vakauteen ja parantumiseen myös kotimarkkinoilla.

Ei julkisen sektorin palkanalennukset vaikuta varsinaisesti vientiteollisuuden kilpailukykyyn, mutta kylläkin valtion- ja kuntien talouteen sillä on ollut positiivista vaikutusta, vaikka taas palkansaajien oma ostovoima on heikentynyt.

Jos ja kun EKP:n velkakirjojen osto-ohjelma loppuu, niin suurin pelko on tietysti korkojen nousu. Tämä on varmasti myrkkyä monille yrityksille, jotka ovat voineet ottaa halpaa lainaa ja investoida. Jos yritys ei ole vielä tarpeeksi hyvässä kunnossa ja velkaa taseessa on vielä yrityksen maksukykyyn nähden liikaa, niin edessä voi olla nopeastikin tilanne, että korkojen nousu ajaa yrityksen tilanteen vaikeaksi. Edessä ovat yleensä ensimmäiseksi yhteistoimintamenettelyt (yt:t) ja porukkaa vähennetään, jolloin tämä tietää myös huonoja uutisia julkiselle taloudelle, kun verotulojen kasvu vähenee.

Isossa kuvassa tilanne voi johtaa euroalueella siihen, että niin vientiyritysten kuin kotimarkkinoilla toimivien yritysten kasvu hyytyy ja edessä voi olla uusi taantuma. Tätä painetta saattaa lisätä tällä hetkellä se, kun pörssikurssit ovat heilahdelleet uudelleen Yhdysvalloissa ja maailmalla jyrkästi alaspäin. Edes asiantuntijoilla ei ole varmaa tietoa, mistä kaikki johtuu. https://www.ksml.fi/talous/Yhdysvalloissa-osakekurssit-sy%C3%B6ksyiv%C3%A4t-j%C3%A4lleen-%E2%80%93-Jalkojen-alle-haetaan-kovaa-maata/1106724

EKP:n velkakirjojen osto-ohjelman loputtua ns. negatiivisten- ja 0-korkoisten lainojen aika alkaa olla ohi, mikä ei ole monenkaan kannalta hyvä uutinen, mutta sekään ei voi olla mahdollista, että halpaa lainaa saisi loputtomiin ja joillakin olisi sellainen illuusio, ettei sitä tarvitsisi maksaa koskaan pois.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Paavo Väyrynen kirjoitti eilen, että Keskustan johto pelkää keskustelua. Se voi olla hyvinkin totta, koska puheenjohtaja Juha Sipilä on ollut kovin vaitonainen mitä tulee itse substanssiin. http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2507...

Mielellään kuulisin minäkin Keskustan nykyiseltä puheenjohtaja Juha Sipilältä muutakin kuin vain toteamuksia ja käppyröiden esittelyä talouden kasvusta Suomessa. En ole kovin paljon kuullut syvällisiä ajatuksia siitä, mistä kaikki oikein johtuu. Se on ollut Sipilällä vain tätä Suomen kilpailukykysopimuksen (kikyn) hokemista, mutta eihän se ole Suomen viennin piristymisen syy ja seuraus. Vai onko joku kuullut Sipilän pohdiskelevan näitä asioita analyyttisemmin, vaikka kyse on myös Suomen pääministeristä? Keskustan lehdestä Suomenmaastakaan en ole nähnyt muuta kuin kehuja kikystä kuinka se auttoi Suomen talouden kasvuun. Uskoo ken haluaa. Mielelläni kuulisin asiantuntijoiltakin sen, että mikä aiheutti suhdanteiden parantumisen, koska hehän ovat taas hokeneet suhdanteiden ansiota Suomen talouden kasvulle. Minä taas olen sitä mieltä, että suhdanteet lähtivät kasvuun koko euroalueella juuri siksi, että EKP käynnisti osto-ohjelman, joka vakautti markkinat, jolloin usko ja luottamus palautui ja halpa velkaraha (elvytys) laittoi rattaat taas ainakin joksikin aikaa pyörimään. Kauanko tämä sitten taas auttaa, niin se jää nähtäväksi. Pörssikurssien jyrkkä heilahtelu maailmalla voi olla kuitenkin taas oire jostain ikävämmästä.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Hallituksemme toimilla ei ole mitään vaikutusta viennin kehitykseen. Kikyn merkitys koko taloydessa on mikroskooppisen pieni.

Valtioiden velkakirjojen osto yhteisvastuulla on kuin siirtäisi yhteen punttiin valuneet toiseen punttiin. Eihän se ole kuin kikkailua ja ajan ostamista.

Taloutemme on pidetty pystyssä velalla niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Kun velkakirjojen ostot taantuvat, nousevat korot. Tästä on jo varoiteltu ja syystä. Korkojen nousu velkojen kera vain lisää kurjuutta yhteiskunnan taloudellisessa alapäässä.

Pahin toteutuu nopeasti, kun asuntojen hinnat tippuvat. Niissä on kaupunkien osalta jo suuri kupla, joka ollut mahdollinen vain ilmaisen lainarahan ansiosta.

Ei ole mitään syytä olettaa, että Suomea koskisi mikään riittävä kasvukausi. Me emme tuota juuri mitään, minkä kysyntä kasvaa vientimarkkinoilla, joilla kasvua. Me emme mm tuota kuluttajille oikeastaan mitään.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Suomen Pankki ja presidentti Niinistö on jo mielestäni antanut varoituksen merkkejä. Jotenkin tuntuu, ettei hallitus ole hereillä, vaikka Niinistö nimenomaan kehotti olemaan nyt tarkkana. Orpo vain kuittaili Niinistölle, että euro on valuuttamme. Saapa nähdä kuinka hallitus vielä yllätetään housunpuntit nilkoissa?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Uskoo ken haluaa. Mielelläni kuulisin asiantuntijoiltakin sen, että mikä aiheutti suhdanteiden parantumisen, koska hehän ovat taas hokeneet suhdanteiden ansiota Suomen talouden kasvulle."

Suhdanteiden muuttiminen on tietenkin Suomen talouden elpymisen perussyy. Investointituotteiden kysyntä maailmalla lähti vihdoin kasvuun, myös biotuotetehtailla, eli vanhanaikaisesti puunjalostustuotteille menee hyvin.

Kiky- sopimuksesta on niin ikään pelkästään hyötyä. Sitä ei kukaan pysty arvioimaan mikä sen osuus on. Pitää kuitenkin muistaa että kiky- sopimus runnattiin tilanteesta jossa kysynnän kasvua ei ollut vielä näkyvissä, hyvä että runnattiin silloin, sillä voi olla ettei sitä nyt saataisi syntymään.

"Minä taas olen sitä mieltä, että suhdanteet lähtivät kasvuun koko euroalueella juuri siksi, että EKP käynnisti osto-ohjelman, joka vakautti markkinat, jolloin usko ja luottamus palautui ja halpa velkaraha (elvytys) laittoi rattaat taas ainakin joksikin aikaa pyörimään."

Varmaan tämäkin on taas osasyy. Pääsyy lienee taas siinä että kansainvälsiset suhdanteet ovat paranneet Obaman kaudella. Nyt näyttää siltä että Trumpin kaudella tulee ylilyönti. USA elvyttää vaikka talous kukostaa valmiiksi, eikä markkinoilla ole vapaata työvoimaa tarjolla. Mutte hetken se tietenkin lämmittää, siitä hommasta tulee vielä paskanen loppu, joka vaikuttaa täällä Euroopassakin. Myös brexit vaikuttaa negatiivisesti koko Euroopan talouteen.

"Kauanko tämä sitten taas auttaa, niin se jää nähtäväksi. Pörssikurssien jyrkkä heilahtelu maailmalla voi olla kuitenkin taas oire jostain ikävämmästä."

Kuten jo sanoin oire ikvämmästä tulee siitä kun Trump elvytyspolitiikallaan kuumentaa lisää valmiiksi ylikuumentuneita markkinoita. Se johtaa pudotukseen ennemmin tai myöhemmin ja sitä pudotusta enteilevät jo nykyiset häiriöt osakemarkkinoilla.

Tietenkin EKP:n olisi syytä hillitä nyt elvyttävää lainapapereiden ostoa jälkimarkkinoilta muutenkin, mutta sehän oli jo valmiiksi päättänyt niin menetellä, mitä päätöstä ei ole syytä katua eikä muuttaa. Elvytyksen tarve voi tulla myöhemmin, sitten kuin Ameriikan talous romahtaa Trumpin toimien ansiosta.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Edelleen se kysymys siitä, miten julkisen sektorin lomarahojen alennus vaikutti viennin piristymiseen, on minulle pieni mysteeri. Onko se vain se, että sitä kautta syntyi uskoa ja luottamusta vai miten tämä vaikutti vientiin? Samoin tämä työajan pidennys, loiko se tuottavuutta lisää ja sitä kautta vientiin tehoa? Ehkä yksityisellä puolen se toimii, mutta miten meidän julkisen sektorin työajan pidennys olisi vaikuttanut tuottavuuden kautta vientiin?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #40

"Edelleen se kysymys siitä, miten julkisen sektorin lomarahojen alennus vaikutti viennin piristymiseen, on minulle pieni mysteeri."

Minun ymmärtääkseni se vaikuttaa lähinnä sillä tavalla että valtion budjetti tasapainottuu ja velanoton tarve pienenee. Sehän on aika hyvä tavoite sekin.

"Onko se vain se, että sitä kautta syntyi uskoa ja luottamusta vai miten tämä vaikutti vientiin?"

Uskoa ja luottamusta valtiontalouden kehitykseen ja sitä kautta luottoluokitukseen.

"Samoin tämä työajan pidennys, loiko se tuottavuutta lisää ja sitä kautta vientiin tehoa? Ehkä yksityisellä puolen se toimii,"

Nimenomaan yksityisellä puolellahan se toimii. Näen tämän työajan pidennyksen kuitenkin lähinnä symbolisena eleenä, joka osoittaa työnantajille ja sijoittajille että työntekijäkentässä on ymmärrystä, hyvää tahtoa ja joustovaraa kilpailukyvyn edistämiseksi. Pelkästään tällainen luottamuksen lisäys voi siivittää luottamusta kaupanteon kannattavuuteen ja myös investointien kannattavuuteen ja se voi siivittää molempia.

"mutta miten meidän julkisen sektorin työajan pidennys olisi vaikuttanut tuottavuuden kautta vientiin?."

Se kai vaikuttaa lähinnä uusien julkisen sektorin työnteikijöiden rekrytoinnin tarpeeseen, sitä pienentävästi ja sitä kautta valtion menoja pienentämällä vähentää lisävelkaantumisen tarvetta.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #42

Ihan hyviä päättelyitä, mutta riippuu myös siitä, että onko julkisen sektorin menot pysyneet samaan aikaan kurissa, kun palkkakustannuksia on pienentynyt. Edelleenhän Suomi velkaantuu eikä ole harvinaista, että kulukuuri ei pysykään kurissa, vaan jollain toisella momentilla menot senkuin kasvaa. Onhan se velkaantuminen kuitenkin annettujen tietojen perusteella vähentynyt, mutta johtuuko se kuitenkin vain ulkomailta ansaituista tuloista eikä palkkakustannusten pienentymisestä julkisella sektorilla? Suuntahan sinänsä on oikea, muttei vielä riittävä. Siksi mitään uutta kriisiä ei saisi tulla ja tottahan nämä käynnissä olevat työmarkkinoiden palkkaneuvottelut vaikuttaa taas yritysten ja julkisen sektorin tilanteeseen eli kovin suurta palkannostovaraa ei kuitenkaan olisi. Näinhän on annettu ymmärtää.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

https://www.etla.fi/yleinen/etla-selvitti-miksi-ta...

Suosittelen Levoselle ylläolevan linkin lukaisemista. Siinä todetaan mm. seuraavaa.

"Selvityksen mukaan ennustevirheet ovat suurelta osin johtuneet kansainvälistä talouskehitystä koskeneista arviointivirheistä, joita tekivät myös kansainväliset organisaatiot kuten OECD, IMF ja EU-komissio. Virheet ovat sitä suurempia, mitä varhaisemmin ennuste on laadittu. Erityisen selvä kansainvälisen talouskehityksen ennustevirhe tapahtui vuonna 2017, mikä selittää pääosan Suomen bkt:n vuoden 2017 ennustevirheestä. Kilpailukyvyn paraneminen on myös tukenut Suomen vientiä ennustettua vahvemmin.

– Kiky-sopimus kohensi selvästi viennin kannattavuutta vuonna 2017 ja myös paransi investointi-ilmapiiriä. Tätä ei tietenkään varhaisissa ennusteissa voitu ottaa huomioon, huomauttaa tutkimusjohtaja Markku Kotilainen."

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kiitos tästä Seppo. Olen lukenut tuon linkin alla olevan uutisen. Minusta sieltäkään ei käynyt ilmi, että miten julkisen sektorin lomarahojen leikkaus vaikutti Suomen viennin kilpailukykyyn. Tämä on tällaista yleisluonteista juttua. Investointisykäykseen kotimaassa sillä oli jotain vaikutusta EKP:n osto-ohjelman ohella (kun halpaa rahaa oli taas tarjolla yltä kyllin), tämänhän totesin blogissani ja olen sen todennut aikaisemminkin. Avaatko sinä Seppo asiaa, miten julkisen sektorin lomarahojen leikkaus vaikutti Suomen viennin piristymiseen?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kun olen yrittäjänä toiminut yrittäjien keskiössä 30 vuotta totean, että kaikki toimet jotka parantavat luottamusta poliittiseen päätöksentekoon nostavat yrityksien motivaatiota. Ensinnäkin, että tehdään sen suuntaisia toimia, ettei kaikki rasitteet kaadu elinkeinoelämän kannettaviksi. Tuore tutkimus osoittaa, että hallituksella on yrittäjien luottamus. Jos yrittäjät luottavat, kehityshankkeet saavat vauhtia, investoidaan ja palkataan henkilöstöä kuten esim. "vientitykki." MItä olet muuten itse mieltä kun puolueesi edustajat näyttävät olevan kaikkein tyytyväisimpiä hallitukseen? Tässä ote alempana olevasta linkistä.

"Eri puolueiden kannattajista kaikkein tyytyväisimpiä hallitukseen ovat keskustalaiset. Heistä peräti 84 prosenttia on tyytyväinen hallituksen toimintaan. Kokoomuksen kannattajista tyytyväisiä on vähemmän, 69 prosenttia.

Puolueittain tarkasteltuna kaikkein tyytymättömimpiä hallituksen toimintaan näyttävät olevan vasemmistoliiton kannattajat.

Tyytyväisimpiä hallitukseen ovat ammattiryhmistä maanviljelijät, eläkeläiset ja yrittäjät. Maanviljelijöistä hallitukseen tyytymättömiä on vain 21 prosenttia."

https://yle.fi/uutiset/3-10069494

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #11

Et nyt ihan suoraan vastannut kysymykseeni, mutta minulle kelpaa vastauksesi. Pääasia, että on oma mielipide ja pystyy sen vielä perustelemaan. Vastakysymys sinulle.Jos keskustalaiset ovat niin tyytyväisiä hallitukseen, niin miksei se Seppo näy Keskustan kannatuksessa, vaan kokoomuslaiset jyrää reippaasti edellä? Tarkoittaako tämä sitä, että keskustalaiset kannattaakin nykyisin kokoomusta niin kuin niistä 2/3 osa äänesti Sauli Niinistöäkin presidentinvaaleissa, joka on kokoomustaustainen?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #15

Seuraavat eduskuntavaalit kertovat kaikkien puolueitten kannatuksen. Myös Kansalispuolueen. Kaikki muu on spekulointia. Mikä sinällään on ihan ok. Presidentti on instituutio ja sitä instituutiota hoitamaan äänestäjät valitsivat tarjolla olevista parhaan. Ei siinä poliittisella vakaumuksella ollut juurikaan merkitystä. Ymmärrän äänestäjiä hyvin, koska itse olen äänestänyt jo 35 vuotta henkilö edellä. Puolueina siihen on mahtunut kuutta väriä.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #21

Sittenhän se nähdään, mutta spekuloida pitää. Mediat elävät näistä spekuloinneista ja riittäähän meilläkin keskusteltavaa.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #15

Kikyn merkitys kustannussäästöinä on todellakin mitätön. Katsotaan säästöjen kustannysvähennystä suhteellisesti niin asia on selvä.

Kikyn tuotot ovat valuneet yritysten kassoihin ja omistajien taskuihin. Viennin arvoa eikä työllisyyttä ole niillä nostettu.

Suomen vienti on toipunut passiivisten tekijöiden eli kysynnän elpymisen ansiosta ulkomailla, ei meidän aktiivisten toimien takia. Suomi tarvitsisi nyt Kiinan tasoisia kasvulukuja eli 5-8% vuosikasvua vuosiksi. Sellaista ei ole tiedossa. Kaikki pienempi kasvu on jo etukäteen syöty vuosikymmeneksi. Tämä on todellinen tilanteemme.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #41

Jotain hyötyä kuitenkin, kun kerrotaan valtion velan suhteen tulleen pientä muutosta parempaan suuntaan, mutta olen samaa mieltä, että kasvun pitäisi olla vielä puoltakin suurempaa mitä se on ollut nyt 3 prosentin paikkeilla. Jos se tästäkin vielä hiipuu, niin velkaantumista ei saada pysäytettyä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Macron totesi, että Ranskan talouden ongelmiin on kaksi syytä: Jäykät työmarkkinat ja aivan liian iso julkinen sektori ( korkea verotus ).

Kyse lienee siitä, että liiallinen verotus syö lopulta myös vientiteollisuuden kilpailukykyä. Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen II ns. jakovarahallitus tuuletti Sari Sairaanhoitaja-paketin puolesta vaaleissa 2007, josta palkankorotukset levisivät läpi koko työmarkkinakentän - myös vientiteollisuuteen.

Suomessa korotettiin sitten palkkoja eniten koko Euroopann aluella ja n. 2 x enemmän, kuin muualla keskimäärin. Julkisen sektorin palkkasumma kasvoi n. 7 miljardilla eurolla, vaikka maan talouskasvu oli 10 vuoden ajan nollassa v. 2008-2017 ajan.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #13

Nyt mennään lähemmäs substanssiin. Mistä kuitenkin suomalaisille töitä, jos julkinen sektori ajettaisiin alas, samahan tilanne olisi varmaan Ranskassa? Ei niitä töitä nyt noin vain löydy sieltä yksityiseltäkään puolelta, varsinkaan tänä aikana, kun automatisaatio, digitalisaatioa ja robotisaatio vaikuttaa entistä enemmän ja työtä tekeviä ihmisiä ei tarvitakaan niin paljoa tekemään töitä kuin ennen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #17

Automaatio voi olla myös mahdollisuus työpaikkoihin.

https://yle.fi/uutiset/3-9523939

Todennäköisempää on kuitenkin, että yksityisrahoitteisten työpaikkojen määrä tulee hiljakseen vähenemään ja toimettomille ihmisille tulee määrittää joskus " työttömän " sijaan uusi tunniste. Työttömyyshän on sinänsä väärä nimike, jonka tulisi olla pula yksityisrahoitteisista palkanmaksajista tai pula kysynnästä.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #22

Nämä ovat erinomaisia uutisia. Niitä, kun tulisi vain lisää. Olen sitä mieltä, että tulevaisuudessa kansalaispalkka on edessä, koska ei sitä kaikille töitä riitä mitenkään ja ihmisistä on pidettävä huolta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #28

10-20 vuoden kuluttua mitataan sitä tahtoa, kuinka paljon nuoret ovat valmiit panostamaan vanhusten huolenpitoon ja hoitoon. Verorasite ei voi mennä juurikaan enää enempää korkeampaan suuntaan ilman aivovuotoa pois Suomesta.

Meillä on siis jo 10 vuoden kuluttua liki 400.000 vanhusta enemmän kuin tänään, mutta missä on sitten v. 2030 resurssit, jos tänäkin päivänä syödään nykyisten lasten ja nuorten elintasosta julkisella velalla ?

Suomen huoltosuhde on Japanin ja Kreikan ohella maailman huonoin.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #34

Olet oikeassa Lauri. Näinköhän vanhuksista pidetään enää niinkään hyvää huolta julkisella rahoituksella kuin nyt. Suomalainen hyvinvointivaltio taitaa olla viimeistään 20 vuoden kuluttua mennyttä kalua. Siihen tämä kaikki ennen pitkää joka tapauksessa johtaa ja varmuudella, jos muodostetaan Euroopan Yhdysvallat. Taitaa se oma vakuuttaminen ja paksu lompsa olla ainoa turvatakuu arvokkaalle vanhemiselle.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #34

Resurssit tähän löytyy siitä, kun tehdään poliittinen päätös siitä, että osa tästä EKP:n LTRO elvytyksestä korvamerkitään käytettäväksi mainitsemasi ongelman hoitoon sen sijaan, että tämä LTRO kohdistetaan sijoittajille korottamaan erilaisten spekulaatio instrumenttien (osakkeet, johdannaiset, asuntojen hinnannousu, jne.) nousuun. Korostan vielä, että mitään tämän suuntaista keskustelua ei ole ainakaan julkisesti käyty, mutta mikään ei sitä myöskään estä.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon

Muistelen, että Suomessa on hieman kikkailtu tämänkin asian osalta. Korjatkoon joku jos olen väärässä.

Suomen eläkeyhtiöt osti näitä valtion velkakirjoja. Muistelen, että se jollakin tapaa johti siihen, että Suomi vältti näin EUn mustapukuisten seurannan. Lisäksi Suomen eläkevarat lasketaan julkiseen varallisuuteen vaikka ne eivät olekaan julkisesti käytettävissä vaan ovat korvamerkittyjä eläkkeisiin.

Tämä kikkailu tietysti luo täysin väärän mielikuvan Suomen tilanteesta ja jos se loppuisi, Suomi kohtaisi oikean raadollisen tositilanteen = luottoluokitus laskisi rajusti ja korot nousisivat ja alijäämä paisuisi korkomenojen osalta parissa vuodessa usealla miljardilla.

Kaiken taustalla on edellisten hallitusten hallitsematon lainanotto ja nyt nähtävät leikkaukset lienevät vain pientä esimakua siitä mitä on tulossa. Alijäämää kun ei saada kurottua nyt edes nousukaudella, niin mitäs sitten kun se pienikin kasvu taittuu?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Suomen velkaantumista ei ole saatu vieläkään kuriin. Jos pienikin kasvu taittuu ja korot lähtee nousuun, niin olemme todennäköisesti lievästi sanottuna pulassa. Tottakait Suomen epäterveet rakenteet on saatava myös kuntoon ja haettava sitä ns. kustannustehokkuutta, mutta esimerkiksi sote-ja maakuntauudistus on edelleen iso kysymysmerkki ja monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei sitä kustannustehokkuutta tulekaan, vaan päinvastoin lisää kuluja.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Levonen lienee sitä ikäluokkaa, joka vielä muistaa 90-luvun alun pankkikriisin ja laman.

Mikä on riski sille, että kohtaamme vielä pahemman laman, mikäli EKP-kupla puhkeaa? Ihmiset ovat keskimäärin vielä pahemmin velkaantuneita kuin mitä oltiin 80-luvun kasinohuuman aikaan. Silloin 15-20% korot katkaisivat monelta selkärangan.

Nyt sama seurannaisvaikutus saataisiin sillä, että korot pompsahtaisivat vaikkapa 5% ylöspäin, koska kansalaisten keskimääriset velkasummat ovat suorastaan hirvittävällä tasolla. Eurohuuman kiimassa sitä ei vain ymmärretä.

5% korkoa 200 000 euron asuntolainaan tekisi 10 000 euroa lisää maksettavaa vuodessa. Se tarkoittaisi monien kohdalla tulonsaajan noin puolen vuoden nettoansioiden menettämistä moolokin kitaan.

Itse en ainakaan enää tässä vaiheessa uskalla lainoja ottaa.

Asiasta sivuun. Suomen paras tulonlähde taitaa olla tällä hetkellä Eurojackpot. Euroopan pelimonopolit ovat maksaneet Suomeen kohta jo liki puoli miljardia euroa.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kyllä muistan hyvin. Oli itsellänikin asuntolainaa ja kovasti huoletti, miten sitä pärjää, kun puhuttiin jopa siitä, ettei valtion virkamiesten palkkoja pystyttäisi maksamaan ja kait se aika lähellä kävikin niin. Tästähän on ollut mm. Ilkka Suomisen kertomana tv-haastatteluita näin jälkeenpäin ja olen tässä kunnallispolitiikassa törmännyt tuon ajan kansanedustajiin, joiden kanssa olemme tästä keskustelleet. Itsekin maksan nyt viimeiset asuntolainat pois enkä uskalla ottaa uutta lainaa tai en ainakaan ennen kuin kaikki entinen on maksettu pois. Vielä olisi nelisen vuotta ja sitten jo helpottaisi. Joo 90 miljoonaa ja 3,5 miljoonan potti tärähti jollekin, itselläni oli vain yksi numero oikein yhden rivin vedossa.

Kyllä tässä vielä jotain ongelmia nähdään tuon EKP:n massiivisen velkaelvytyksen suhteen, kunhan rajat tulevat taas vastaan, vaikka jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nyt oltaisiin paremmin varautuneita. Katin kontit sanon minä, pelkkää velkaa velan päälle elämistähän tämä on ollut.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Euroalueen iloiset velkakekkerit päättyvät heti kun EKP lopettaa korkosupression (= LTRO-velkakirjojen osto-ohjelma).

Maailman suurin hedge-rahasto Bridgewater on jo tehnyt 3mrd $ vedon Italian pankkien arvonpudotuksesta:

https://www.zerohedge.com/news/2018-02-09/dalios-1...

--

Eliitti ei toki myönnä mitään ongelmia ennen seuraavaa EU-kriisikokousta.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Eliitti ei myönnä eikä oikein edes keskustele, vaan pysyy mieluummin hiljaa. Kansan syvät rivit puhuu toivottavasti ensikerralla eduskuntavaaleissa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Onkohan siellä "yläkerrassa" edes ketään, joka ymmärtäisi mitä on kohta tapahtumassa? Väyrynen? S.Niinistö?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #24

Minusta tuntuu, että kyllä tilannekuva on muutamilla selvillä, mutta nyt vain odotetaan. Meillä Suomessahan on totuttu siihen, että me vain sivusta katsotaan ja todetaan sitten jälkikäteen tapahtunut ennen kuin mihinkään reagoidaan. Minusta näitä varoituksia on kyllä tullut jo Suomen Pankista ja presidentiltä. Suomen Pankki varoitti asuntolainanottajia ja presidentti euron ongelmista. Orpo tosin vähätteli asiaa ja tokaisi vain, että euro on meidän valuutta. Presidenttihän varoitti muustakin sanoen, että nyt pitää olla tarkkana ja seurata mitä ympärillä tapahtuu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomessa maksetaan kaikista maksetuita palkoisa 29,4 % julkisella sektorilla, joka on eniten koko Euroopassa. Saksassa vastaava luku on 16,7 % ja kaikissa EU-maissa n. 20,5 %. Euroina siis Suomessa maksetaan kulkisen sektorin palkkoja n. 10 miljardia euroa enemmän, kuin muualla Euroopassa. Rahalla mitaten Suomi on Euroopan sosialistisin vaihtoehto julkisten menojen ollen n. 60 % liepeillä.

Niin, ja Suomen julkisesta sekrorista merkittävä osa on liikelaitositettu ns. yksityiselle puolen.

Maassa on nyt ehkä maailman korkein verotus ja samalla maksulliset julkiset palvelut.

Kokonaisvelka on kasvanut n. 120 miljardia euroa viimeisten vuosien aikana, joten korkotason nousu 5 % tuntumaan varmasti tuntuu kuluttajen kukkaroissa ja velkaantumishalukkuudessa.

Se on tulossa Suomeen lama 2020-luvulla - taas kerran - ja tälläkin kerrallla aivan kotikonstein ja - ansioin.

Nyt taloussyklin huipulla meillä on n. 400.000 työtöntä ja 150.000 piilotyötöntä. 18-25 vuotiaista 50.000 on kadonnut tilastoinnista olematta töissä, koulutuksessa tai edes työttöminä.

Entäpä sitten, kun seuraava lama / taantuma on tullut ja velkavaihtoehtoa ei ole ?

Kreikan tauti, sanoisin.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Nämä luvut ovat monella tasolla mitattuna ihan karmeita, mutta kaikki aika näyttää menevän hallituksella tällä hetkellä siihen, että yritetään keksiä tempputyöllistömispaikkoja tämän "sanktiomallin" avulla, että voisivat kehua saavuttaneensa työllisyystavoitteen 72 prosenttia. Päälle päätteeksi vain kehutaan kuinka hyvin talous nyt kasvaa. Ihmiset pitää saada oikeisiin töihin ketkä kykenevät ja ne, joilla on ongelmia oman terveytensä tai muun syyn takia, puututaan ns. juurisyihin ja tehdään kaikkemme, että saataisiin asiat ja ihmiset kuntoon. Lisää myös resursseja ennaltaestäviin palveluihin, etteivät ongelmat karkaa ihan kokonaan käsistä. Meillä on tosiaan liikaa syrjäytyneitä, jotka pitäisi saada mukaan yhteiskuntaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Aktiivimalli haiskahtaa pahasti pyrkimykseltä tilastokikkailuun, mutta ei se kyllä todellisuutta muuta suuntaan tai toiseen. Aktiivimalli voi olla kuitenkin hyväksi, ajatellen pitkäaikaistyöttömyyden kehittymistä maassa. Pieni persuuksille potkiminen saattaa olla lopulta aivan hyvä.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #14

Tilastokikkailua ja tempputyöllistymistä, mutta oikeille lusmuille se on hyvä malli kyllä, mutta ei niille, jotka eivät voi vaikuttaa itse työllistymiseen ja on paljon muitakin syitä, josta olen itsekin kertoillut aikaisemmissa kirjoituksissani niin täällä kuin omissa paikallislehdissä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Näin on marjat. Asiat ovat kyllä olleet tiedossa ja jopa usealla poliitikon suulla todettu; "jotain tarttis tehdä". Mutta kyllä se on sanomiseen jäänyt koska tekemällä olisi menettänyt mahdollisesti kansanedustajan paikan tai kunnassa lautakunnan jäsenyyden. Elina Lepomäki taisi olla, joka jossain paneelissa totesi, että ei köyhyys lopu jos kaikki hyppää samaan kaivoon. Vaan pitää tehdä asioista, että paremmin toimeentulevia olisi enemmän. Sitten on mahdollista avittaa heikommin jaksavia ylös kaivosta.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Mutta keinot pitää olla sellaiset, ettei syyttömiä ja puolustuskyvyttömiä rangaista turhaan, vaan käydään käsiksi oikeisiin asioihin.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Jep, kriisiin ollaan menossa takki auki.

Taantuma voi alkaa jo 2019. Sanoisin, että korkojen nousu tulee olemaan yllättävän nopea.

Fed:in likviditeetin/taseen vähennys on jo nostanut reippasti keskeistä 10Y-treasury viitekorkoa. Tämä aiheutti viime viikon pörssirytinät jenkeissä.

Fed:in taseen supistustahti on jo 50mrd/kk loppuvuonna ja tänä vuonna pitäisi myydä myös 1000 mrd $ velkakirjoja budjettivajeen kattamiseksi => ko. lappusten korko tulee hyppäämään selvästi ylöspäin.

(https://www.bloomberg.com/quote/USGG10YR:IND)

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

"Suomessa maksetaan kaikista maksetuita palkoisa 29,4 % julkisella sektorilla, joka on eniten koko Euroopassa. Saksassa vastaava luku on 16,7 % ja kaikissa EU-maissa n. 20,5 %. Euroina siis Suomessa maksetaan kulkisen sektorin palkkoja n. 10 miljardia euroa enemmän, kuin muualla Euroopassa. Rahalla mitaten Suomi on Euroopan sosialistisin vaihtoehto julkisten menojen ollen n. 60 % liepeillä."

Kovasti kiinnostaisi tietää mistä tämä johtuu, onko meillä julkisella sektorilla liian paljon ihmisiä töissä tai ovatko julkisen sektorin palkat liian korkeita muihin Euroopan maihin verrattuna? Vai mistä julkisen sektorin palkkojen ylisuuri prosenttimäärä johtuu, verrattuna muihin Euroopan maihin?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Varmasti osasyy on myös julkisissa palveluissa ja tehtävissä. Niitä on lisätty niin valtavasti menneinä hyvinä vuosina, ettei niitä voitaisi hoitaa, jos ei ole henkilökuntaa. Se purkaminen onkin sitten aivan toinen juttu, vaikka esimerkiksi soteuudistusta on yritetty väsätä vuosikausia kustannustehokkaammaksi ja tämän nykyisenkin hallituksen aikana. Sotehan nielee noin 2/3 osaa valtion- ja kuntien rahoista.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Uskoakseni suurin vaikutus euroalueen vakaudelle ja sen kasvulle saatiin lopulta aikaan sen avulla, että Euroopan Keskuspankki (EKP) aloitti valtioiden velkakirjojen osto-ohjelman. Sillä saatiin mukaan kasvuun myös ne valtiot, jotka olivat pahiten velkaantuneita sitten finanssikriisin."

Näin on, ja tämä velkaelvytys heikensi euron kurssia n. 15-17 prosenttia dollariin nähden. Tästä johtuu Suomenkin viennin piristyminen muualle kuin Eurooppaan. Nyt kurssi on kääntynyt vahvistuvaksi ja todennäköisesti vienti heikkenee. Euroopan sisämarkkinoilla Suomen kauppatase on ollut tänä vuonna negatiivinen.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Vessapaperia tuotetaan muuallakin Euroopassa kuin Suomessa. Kauppatasen vaje johtunee siitä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Johtuipa sitten mistä hyvänsä, mutta jos Suomen vienti olisi kehittynyt samaan tapaan, kuin muualla EU:ssa keskimäärin, olisi se nyt n. 30 miljardia korkeammalla tasolla vuotuisesti. Kaikkien muiden EU-maiden vienti kasvoi finanssikriisin jälkeen jo viimeistään v. 2010 korkeammalle tasolle, mitä se oli v. 2008.

Suomen vienti ei ole saavuttanut v. 2008 tasoa vieläkään ainoana poikkeuksena koko Euroopassa.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #26

Menetettiin se etu mikä meillä oli, kun vaihdettiin valuuttaa. Ruotsi on porskuttanut omalla valuutallaa, vaikka on siellä tehty työmarkkinoilla uudistuksiakin, sanokoon kuka mitä tahansa. Presidentti Niinistökin mainitsi valtiopäivän avajaisissa siitä, että euroon liittyy ongelmia, jonka Orpo vain tylysti kuittasi, että se on meidän valuutta. Niin edelleen on, mutta pitäisikö näille Niinistön mainitsemille ongelmille tehdä jotain eikä vain kuittailla yksinkertaisuuksia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #29

Kaikkien muiden EMU-maiden vienti on mallillaan ja kasvussa, mutta ei vain Suomen !

Mistähän tämä voisi johtua ?

Vuosi sitten julkaistussa Aalto-yliopiston ja OP-ryhmän haastattelututkimuksen mukaan maan 500 suurimman yhtiön johto vastasi vähentävänsä edelleen tulevina vuosina toimintaa ja työpaikkoja Suomessa, kuin myös alihankintaakin. Nämä teollisuuspomot kertoivat vähentäneensä työtilaisuuksia Suomessa n. 60.000 työvuodella pelkästään vuosien 2014-2016 aikana ja ennakoivat kehityksen jatkuvan samana edelleen tulevina vuosina.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #45

Meillä tuotetaan sellaisia tuotteita joiden kysyntä alkaa vasta sitten kun taloudellinen aktiviteetti muissa tavaroissa on alkanut kasvaa. Asian voi myös ilmaista site, että tuotamme melko vähän tuotteita kuluttajille. Nokia oli sellainen, tilalle ei ole tullut vastaavaa...

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Suomen vienti on kaiketi paljon myös Saksan varassa. Saa nähdä rupeaako Saksa löysäämään omaa talouspolitiikkaansa, jotta se tasapainottaisi euroalueen maiden tilannetta. Tästä on ainakin puhuttu. Paljon riippunee myös siitä saadaanko se uusi Saksan hallitus nyt kasaan ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Kovasti on puhuttu siitä, että Ranskan kanssa tiivistäisivät rintamaa liittovaltion saamiseksi. Johan ollaan myös vaadittu yhteistä valtiovarainministeriä, joten nähtäväksi jää mitä alkaa tapahtumaan ja miten muut tähän reagoi, jos ja kun vaatimukset voimistuu.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kohti kohoavia korkoja mennään mahdollisesti vuoden päästä tämän uutisen mukaan: https://www.uusisuomi.fi/raha/241581-ensi-vuonna-a...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset