VesaLevonen Kohti kultaista keskitietä

Syövätkö palkankorotukset Suomen viennin kustannuskilpailukykyä?

Nyt on sitten ensimmäiset palkkaneuvottelut johtaneet palkansaajien palkankorotuksiin. Teknologiateollisuus ja SAK:lainen Teollisuusliitto ovat päässeet neuvottelutulokseen uudesta työehtosopimuksesta. Uusi sopimus koskee kaikkiaan lähes 100 000 työntekijää. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/233963-paikallisella-sopimisella-iso-rooli-jopa-32n-korotus-teollisuusliiton-ja

Tuhannen taalan kysymys. Syövätkö tulevat palkankorotukset Suomen viennin kustannuskilpailukykyä vai parantaako palkansaajien parantuva ostovoima entisestään talouden virettä, kun ihmiset käyttävät todennäköisesti enemmän rahaa kulutukseen? Joulukin taas lähestyy. Ainakin kotimaiset kauppiaat odottavat kielipitkällä hyvää myyntiä, kun mukana on myös ennen joulua maksettavat veronpalautukset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Syövätkö tulevat palkankorotukset Suomen viennin kustannuskilpailukykyä"

Tietysti mikä tahansa kustannusten lisäys vientiä harjoittavalle yritykselle "syö" sen kilpailukyyä omilla markkinoillaan. Suomessa on kuitenkin teollisuuden rakenne muuttunut jo sellaiseksi, että varsinaisesti työvoimavaltaiset yritykset eivät ole vientisektorin lippulaivoja.

Joten muutaman prosentin palkankorotus teknologiateollisuudessa parin vuoden sisälle leivottuna ei lisää sillä sektorilla varsinaisia vaikeuksia kilpailukyvyssä.

Ongelmana on ennemminkin se, että julkisen sektorin piirissä toimivat henkilöt alkavat vaatia ylisuuria kompensaatioita muiden alojen palkkakehityksen vuoksi. Sellainen nakertaa Suomen kansantalouden kestävyyttä ja sitä kautta aiheuttaa vaikeuksia kaikille talouselämän sektoreille.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Katsotaan kuinka käy. Maltti on valttia.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Meinaatko Levonen sijoittaa sinullekin mahdollisesti tulevan noin 50 euron kuukausipalkankorotuksen osakkeisiin vai ryhdytkö asuntosijoittajaksi?

Oli palkankorotus mikä tahansa järkevissä lukevissa huikenteleva prosenttiluku, niin se ei vaikuta sen enempää kilpailukykyyn kuin kuluttajien kuluttamiseen.

Niin pitkään kuin puhutaan kympeistä, palkankorotukset ovat lähinnä retoriikkaa. Pitäisi pohtia enemmänkin sitä, mitä kaikkea palkansaajat ovat menettämässä.

Nyt on menossa työnantajan keppilinja, jossa ei ole juurikaan tilaa neuvotteluille. Siinä ei pari prosenttia heilauta suuntaan tai toiseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Oli palkankorotus mikä tahansa järkevissä lukevissa huikenteleva prosenttiluku, niin se ei vaikuta sen enempää kilpailukykyyn kuin kuluttajien kuluttamiseen."

Kansantaloudessa on merkitystä myös prosentin kymmenyksillä kun kaikki kertautuu miljoonakertaiseksi. Esimerkiksi, jos kaksi miljoonaa kuluttajaa käyttää kuukaudessa 50€ enemmän rahaa kulutukseen, niin vuodessa käytetään kansantaloudessa 1,2 miljardia euroa enemmän rahaa kulutukseen ja sillä saattaa tietyissä tilanteissa olla ratkaiseva merkitys BKT:n kehitykselle, velkaantumiselle, verokertymälle j.n.e.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Porukka tekee yleensä hyvää duunia ja laatukin lienee kohdallaan. Pienenpienet palkankorotukset tuskin ovat viennin esteinä ja sekin on kompensoitavissa n.1 % lisämyynnillä. Ei riitä, että tuotteita tehdään. Ne pitää myös myydä. Auttaisiko lisämyyntiä reipas hinnankorotus...
Applen tuotteitakin myydään n. 3-kertaisella hinnalla, vaikka niissä hinta-laatu-suhde jää alle peruslaitteiden.
https://www.mikrobitti.fi/2017/10/testasimme-18-ja...

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #13

Ei se hyvä viinikään ole aina se kallein, vaan hinta-laatusuhde ratkaisee. Kun joku asia miellyttää ihmisiä ja hinta on kohdallaan, niin kauppa käy ja kassakone raksuttaa.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Pienistä puroista ne isot joetkin syntyy.

Pekka Iiskonmaki

Kepulle ilmainen idea. Poistetaan verot palkkatuloilta, koska vain työ luo hyvinvointia.

100.000 euroa vuodessa verovapaasti ja ylimenevältä osalta 20%.

Nettoverot eivät putoa, mutta kansantalous ottaa kunnolla kierroksia.

Plogisti tuskin ajaa autoa jarrut päällä.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen
Juha Hämäläinen

Liskonmäki on oikeassa. Verot pois tekemiseltä ja siirretään niitä vaikka kulutukseen ALV:in kautta niin jokainen voi päättää paljonko ja mihin maksaa verojaan.

Vaihtoehtoisesti perustarpeissa, kuten ruoka ALV:in voisi laskea alas, että persaukisillakin olisi joskus vatsa täynnä, eikä tarvitse varastaa....

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Vientiveturin (päähankkijan) kustannusrakenne ei kerro yleensä kuin suorat (palveluksessa olevien) henkilöstökulut (esim 20%). Kuitenkin teollisuuden toimittajaverkostot kätkevät nykyisin sen suuremman työntekijämassan. Kilpailukyvyn kannalta kysymys on aina verkostosta kokonaisuudessaan. Teknologiateollisuuden henkilöstökulut tomittajayrityksessä vaihtelevat tyypillisesti liikevaihdosta 35...45%:n välillä. Kun keskimääräinen liikevoitto on 3..5%:n luokkaa, on kahden prosentin palkan korotuksella iso vaikutus kannattavuuteen, mikäli päähankkija (ja markkinat) ei suostu maksamaan korotuksia. Toki kustannustehokkuuden kehityksellä pyritään vastaamaan. Kososen löysä toteamus on todellakin vain löysä toteamus. Mutta kansan talouden kannalta tosiaan paljon suurempi merkitys on sillä, joutuuko valtio ottamaan lisää velkaa tai lykkäämään velanmaksuaan julkisten palkkojen korotusten takia. Mikäli tuottavuutta ei pystytä parantamaan vastaavasti.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Hyvin analysoitu Seppo, kiitos.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Muistahan se riippuu jotta mitä ne siellä tekevät. Tervettä olisi nostaa palkkoja samaa tahtia kuin tuottavuus kasvaa. Nythän niitä pitäisi nostaa reippahasti, toisaalta 2009 palkkojen olisi pitänyt tulla kymmenisen prosenttia alas. Eivät tulleet.

Juha Hämäläinen

Taitaa olla yksi vielä suurempi ongelma tulossa Suomen raskaan teollisuuden eteen nimittäin nämä EU-päästötavoitteet, jotka ajavat ennusteiden mukaan ainakin Saksan metalliteollisuuden ulos maasta. Saksan asiantuntijat ovat laskeneet, ettei teollisuus voi enää säästää päätöissään, koska prosessit on jo nyt viety piikkiin esim. terästeollisuudessa ja lisäpäästöjen ostaminen nostaisi hinnat kilpailukyvyttömään luokkaan.

Tästä ei Suomessa puhu kukaan, vaikka Venäjän salamurhia nähdään ennakkoon....

Missä on kaukokatsekomiteat ja visiot tulevaisuudesta, joita on paasattu jo Kataisen ajoilta?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Onhan sitä vaadittu väylämaksujen poistoa Suomessa, kun alusten rikkipäästöjä oli laskettava vuonna 2015 Itämerellä.

- Ympäristön kannalta myönteisestä rikkipäästöjen laskusta 0,1 prosenttiin seuraa suomalaisille yrityksille kuljetuskustannusten merkittävä nousu. Kuljetusten kustannukset lisääntyvät, koska uusien päästörajojen myötä olemassa olevaa laivakantaa joudutaan teknisesti uudistamaan, rakentamaan uusia laivoja ja käyttämään kalliimpaa polttoainetta. Yritykset maksavat lopulta rikkidirektiivistä aiheutuvat kustannukset kohonneina rahtimaksuina. Suurimmat kustannukset koituvat suomalaiselle metsäteollisuudelle, metallinjalostukselle ja kemianteollisuudelle.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Niin no, sitten kun huomaatte että esim. sähköasentajat halutaan puristaa Metallin TES alaiseksi (niin kuin kaikkien muidenkin teollisuusliiton jäsenten) jolloin esim. sähkäreiden uusien työsopimusten palkat laskevat 33% (tehdastyöntekijän tasolle), joten tuo 3.2% ei syö yhtään mitään.

Toinen epäkohta on että sähkäreitä jatkossa edustaisi henkilöt joilla ei ole mitään hajua sähköstä tai työn suorittamiseen vaadittavista asioista.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Suomen yrittäjät on kuitenkin jo huolissaan näistä palkankorotuksista ja pitävät yleislinjana 3,2 prosentin korotuksia kahdelle vuodelle liian kalliina.

–Sopimus on kallis, jos se johtaa laajalti 3,2 prosentin korotuksiin. Isolle osalle yrityksiä 3,2 prosenttia kahdessa vuodessa on yleislinjana liikaa. Suomen kasvu on hauras, työllisyyskehitys heikkoa ja otamme yhä velkaa, siksi tarvittaisiin maltillisempi yleislinja, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset