*

VesaLevonen Kohti kultaista keskitietä

Autojätti Volvon jytky

Autojätti Volvon ilmoitus luopua polttomoottorilla kulkevien autojen valmistuksesta ja valmistaa kaikki uudet mallit sähkökäyttöisiksi ei yllättänyt pelkästään markkinoita, vaan se on varmasti jonkinlainen "shokkiuutinen" valtioille, jotka ovat perinteisesti vaurastuneet mustan kullan myynnistä eli öljykaupasta.

Se lienee kaikille selvää, että sähköautojen lisääntyminen markkinoilla entisestään vähentää öljyn kulutusta, mikä sinänsä on ihmiskunnan ja maapallon kannalta hyvä uutinen. Ilmansaasteet vähenevät ja autoilu muuttuu entistä enemmän ns. puhtaammaksi vaihtoehdoksi. Luonto kiittää.

Hiukan kuitenkin huolestuttaa tämä autoalan kehittyminen siinä mielessä, että miten nämä väkirikkaat öljyvaltiot pärjäävät tulevaisuudessa ja millaista liikehdintää se aiheuttaa, kun automarkkinat pikkuhiljaa muuttuvat toisenlaisiksi ja ihmisten täytyy todennäköisesti tässäkin muutoksessa keksiä itselleen toisenlaista tekemistä toimeentulon saamiseksi. Eikä kysymyksessä ole välttämättä vain automarkkinoiden kehittyminen sähköenergialla toimiviksi, vaan tulevaisuudessa sähköllä voidaan liikkua niin maalla, merellä kuin ilmassa.

Muutos on mahdollisuus, mutta toivottavaa on, ettei tämä muutos aiheuttaisi tulevaisuudessa sellaisia ilmiöitä, joiden seuraukset saavat aikaan lisää köyhyyttä ja sotia maapallolla, vaan päinvastoin. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (103 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Volvon jytkyssä saattaa käydä samalla tavalla kuin perussuomalaisten jytkyssä aikoinaan, se sulaa pois.

Sähköautoilu sopii hyvin taajamiin, mutta ei ratkaise vielä maan- tai mantereenlaajuisten siirtoajojen ongelmaa. Sähköautojen kantama ei riitä vielä lähimainkaan riittäviin kilometrilukemiin ja akkujen lataus on toivottoman hidasta.

Volvo pelaa uhkarohkeaa pelia ja tarkoitus on ilmeisesti panostaa Kiinan valtaviin markkinoihin. Omistaahan Volvon kiinalainen Geely. Kiinassa kohta aivan kaikki liikkuu sähköllä. Seuraako muu maailma perässä, sen aika näyttää.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ilmankos Kiinalla onkin yli 30 GW ydinvoimaa tuotannossa, yli 20 GW rakenteilla, yli 40 GW suunnittelussa ja yli 90 GW esitettynä. Siis mahdollinen kokonaistuotanto luokkaa 200 GW eli nykyisen ydinvoimatuotannon jopa kuusinkertaistaminen.

http://www.world-nuclear.org/information-library/c...

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Kiinalaiset varmaan valmistaa akkuja, joiden kapasiteetti riittää pidempiinkin ajoihin ja hinnat ovat tietysti edullisia, nykyhintoihin verrattuna?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Niin, eiköhän tässä vielä olla alkutekijöissä ja varmasti on pitkä matka siihen, että nähtäisiin lentokoneiden lentävän ilman kerosiinia. Ehkä jonkinlainen hybridimalli sielläkin vai mikä lie jo tilanne. En ole niin hyvin perillä näistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Minä en suurin surminkaan vaihtaisi polttomoottoriautoa pelkästään sähköllä kulkevaan peliin. Ei ainakaan Suomen ilmastossa ja Suomen etäisyyksillä korpitaipaleineen. Elämä on täällä toisenlaista ja vakavammin otettavaa hengissäpysymiskamppailua verrattuna subtrooppisten alueiden urbaaniyhteiskuntiin. Tuskinpa armeijallakaan on aikomusta muuttaa panssarivaunuja arktisessa sodankäynnissä sähköakuilla kulkeviksi.

Hybridisovellus on aivan OK ja kannatettava. Onhan autoissa jo nytkin akku sähkön varaajana.

Mitä puolestaan öljyyn tulee, niin ei nykyisillä öljyntuottajavaltioilla varmaankaan ole intressissään myöskään sellainen skenaario, että kasvava öljyn kysyntä aiheuttaisi heidän omien öljyvarantojensa tyhjenemisen vuosikymmenen parin sisällä. Öljyn markkinahintahan on aika ajoin kohonnut rakettimaisesti pienestäkin häiriöstä. Öljyllä on paljon mielekkäämpää käyttöä erilaisten kemikaalien ja materiaalien ainesosana, joten sen polttaminen on oikeastaan tuhlausta.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvä mainos Volvolta. Näkyvyys nousi sfääreihin.

Vielä ollaan kuitenkin kaukana ottomoottorin kuolemasta. Öljy ei lopu ja saastuttaminenkin on aisoissa, kulutus on pienentynyt ja valmistuskustannukset ovat aisoissa ja hankintahinnat ovat kuluttajille maltilliset. Vastaavasti pelkällä sähkömoottorilla toimivien autojen energian tallennuskapasiteetti ja latausasemien määrä sekä kalliit valmistuskustannukset ovat vielä hyvänä jarruna menestyksen tiellä. Dieselkäyttöisten autojen osalta tilanne on ehkäpä toinen. Dieselautojen valmistajien päästökikkailujen seuraukset todennäköisesti aiheuttavat dieselkäyttöisten autojen valmistuksen loppumisen jossain vaiheessa.

No, sitäkään ei voi tietenkään varmana pitää. Kehitys kehittyy ja enkä kyllä usko teollisesti toimivan konseptin loppumiseen dieselautojenkaan osalta ihan lähivuosina.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomessa voi tutustua tulevaan autoonsa 10-15 -vuotta ennen ostopäätöstä.

Sitten on auto jo kukkarolle sopiva ja siitä on saatu runsaasti kokemuksia.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ilmoittiko Volvo, että milloin nämä uudet mallit tulevat markkinoille? Vuonna 2018, 2020, 2030 tai 2050?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ainakin on ilmoittanut, ettei uusia polttomoottorimalleja lanseerata markkinoille enää vuoden 2019 jälkeen.

(Ilmeisesti myyvät niitä entisiä uusimpia malleja vuosi vuodelta vain "hiukan" parantaen ...)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ruotsillahan on muutenkin kokemusta "huonojen" toimintojen lopettamisesta:

"Kärnkraften i Sverige har varit omdebatterad sedan Harrisburgolyckan 1979. Året därpå hölls en folkomröstning om kärnkraften i Sverige där vinnande linjen blev att kärnkraften skulle "avvecklas i den takt som är möjlig med hänsyn till behovet av elektrisk kraft för upprätthållande av sysselsättning och välfärd" och att "ingen ytterligare kärnkraftsutbyggnad skall förekomma."

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

Tuo tuli muuten minullekin mieleeni tuosta mahtipontisesta julistuksesta.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska Vastaus kommenttiin #11

Niin ja Ruotsin armeijan omituinen alasajo.

"Eikun..."

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #9

Ruotsissa tapahtui samoihin aikoihin valtion haltuunottaman telakkateollisuuden alasajo.Eittämättä oikea veto.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kyllä tuo hybridilentokone piti olla jo tulevaisuutta tämän uutisen mukaan, mutta nyt ollaan jo vuodessa 2017. Lennetäänkö sellaisella jo jossain, en ole itse kuullut? http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liike...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Minäpoika tyydyn loppuelämäksi vanhoihin volvoihin (ja Putinin bensaan; matkaa rajalle noin 20 minuuttia): S80 ja V70.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Volvo V70 lienee kestävin peli nykyautoista.

Reijo Matilainen

Sama täällä. Patterivolvoja voin ostaa lastenlapsille.

Käyttäjän MikaSaarela kuva
Mika Saarela

Jos hiukan hiusta halkoo, niin Volvo taisi ilmoittaa lopettavansa pelkällä polttomoottorilla varustettujen autojen valmistuksen eli uudet mallit ovat vuodesta 2019 lähtien hybridejä tai sähköautoja. Aika loikka kuitenkin. Saas nähdä, nouseeko vai laskeeko polttomoottori-Volvon arvo käytettynä ja tuleeko ennen tätä 2019 ostoryntäys.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Et osunut aivan oikeaan:

"Volvo jatkaa kuitenkin yksinomaan polttomoottorilla käyvien autojen valmistusta niissä malleissa, jotka on julkistettu ennen vuotta 2019."

(Eli kuten ylempänä kommentissani jo totesin, niitä polttomoottoriautoja voidaan valmistaa vielä vuosikymmeniä Volvolla, vain hiukan "parannuksia" malleihin tehden. Ruotsalaiset osaavat tuon markkinointiviestinnän ...)

Käyttäjän MikaSaarela kuva
Mika Saarela

Totta, luin itsekin lähdettä huolimattomasti. Bisnes jatkuu siis tarkkaillen yhtäältä kuluttajien käytöstä, toisaalta on varauduttu päättäjien tuleviin mullistuksiin alalla edes jotenkin. Fiksua.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tässä on pohjaa siitä, että mitä vaatisi kokonaan sähköautoon siirtymisessä. Onneksi oli suomenkielisenä tehty. Minä luin asiasta jo kauan aikaa sitten, ettei se sähköautoon siirtyminen ole mahdollista, kun koko maailman litiumit ei riitä ja tuotanto vaatisi monta kymmentä vuotta, ellei sitten akkuteknologiassa ole varmasti läpimurron jälkeen tulossa kaupallisena versiona.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/vaat...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Suomen maaperässä on litiumia vaikka muille jakaa ja itse asiassa muillehan ne esiintymät jaetaankin...

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Varmasti juuri siksi Suomi kiinnostaakin uusien akkutehtaitten perustajia, vaikka Northvolk ei tulekaan (vielä) Suomeen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #22

Anteeksi, mutta po. Northvolt.

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Sopivaa akkua ei ole vielä kehitetty riittävän pitkälle ja saatu hintaa riittävän alas. Nämä puheet ovat samanlaisia, kuin vihreiden puheet uusista mullistavista energiaratkaisuista, joita ei ole vielä keksitty.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Sillä lailla... "Jutun lähteenä on käytetty Shell-yhtiön blogia" Ja aivan vastikään levisi Suomenkin tiedotusvälineissä Koch-veljesten ja öljyfirmojen perustaman tiedotusjärjestön sähköautopelottelu.
....
Ja mitä Volvon ilmoitukseen tulee, niin se on tosiaan enemmänkin markkinointiosaston kikkailua. Ruotsissa nimittäin on juuri nyt menossa Almedalsveckan, eli politiikan, talouden, median ja kansalaisjärjestöjen ym. suurtapahtuma.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@47. Minä luin ihan muualta kuin tästä linkistä. Niin siinäkin arvioitiin samansuuntaisia, että ihan helpolla ei sähköautoon noin vain siirrytä, maailmassa kun on rajallisia resursseja panostaa niihin ja jos haluttaisiin oikeasti panostaa, pitäisi kännykät, tabletit, kannettavat tietokoneet yms. muut akkua käyttävät laitteet kieltää ja laittaa ne akut kierrätykseen.

Ei todennäköisesti tule tapahtumaan, että sähköautot yht'äkkiä alkaisivat yleistymään.

Minä en vain nyt löydä sitä linkkiä, mikä käsitteli perusteellisesti tuotannosta aina kaupankäyntiin asti. Se vain on mahdotonta olla sähköautoilla ajelemista ellei mitään uutta kumouksellista kaupallista akkua ole saatavilla.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kyllä se sähköön siirtyminen aika suurta sopeutumista vaatisi. Silloin käytännössä pitäisi todeta, että panssari- ja urheiluautojen aika on ohi ja alkaa tehdä hyvin kevyitä auton näköisiä kulkuvälineitä jotka ovat sitten epämukavampia, suorituskyvyltään vaatimattomampia ja turvattomampia (ja ehkä halvempia). Näin voi saavuttaa pienemmällä materiaalimäärällä luokkaa 300-500 km toimintamatkan, joka jo riittää jos vain hermot kestävät kinnerillä köröttelyä ja jos turvallisuudesta on valmis tinkimään.

Toinen mahdollisuus voisi olla ajon aikana tapahtuvien latausmahdollisuuksien järjestäminen pääväylille osalle matkaa asennetuilla ajojohdolla tms samaan tyyliin kuin itäblokin vanhoissa kaupunkibusseissa. Silloin pienemmällä akun kapasiteetilla pärjää sen mitä sivuteille poikkeaminen vaatii. Onnistuu teoriassa, mutta käytännön toteutus lienee enemmän kuin haastava niin käyttöturvallisuuden kuin standardoinninkin osalta.

En kyllä keksi yhtään hyvää syytä miksi kannattaisi siirtyä käyttämään pelkästään sähköautoja, vaikka fossiiliset polttoaineet loppuisivat. Selvästi helpompaa kun on vain käyttää nykyisissä laitteissa jotain muuta kuin fossiilista polttoainetta, tai käyttää moottorina mikroturbiinia, höyrykonetta tai stirlingmoottoria jotka toimivat melkein vaikka kamelinp:lla tai millä tahansa palavalla aineella. Silloin polttoainevaraston rakentaminen on helppoa ja riittävä määrä polttoainetta kulkee varmasti mukana.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kunhan saadaan muutama aurinkovoimala tuonne avaruuteen, niin sitten voi täräyttää kunnon laserpulssilla lisää tehoa ajoneuvoon ihan lennosta. Pitää vain toivoa, että pohjoiskorealaiset insinöörit eivät ole hoitamassa säteen suuntaamista...

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saatta olla,että Volvo ennakoi tulevan G-20 kokouksen päätöksiä.Afrikan tuleva kehitys on aivan ratkaiseva.Euroopassa autoteollisuus tulee supistumaan joka tapauksessa ja pääosin Euroopan markkinoilla toimivat tulevat kuihtumaan.
Toivottavasti Merkelillä on valmiita esityksiä viikonloppuna.Kiinan ja Saksan kapasiteetti ei yksinään riitä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Volvo on kiinalaisomistuksessa. Kiinalla ei ole suuria omia öljyvarantoja, ja Kiinan suurkaupungeissa on ilmansaasteongelmia. Tätä taustaa vasten ymmärretävää, että Volvo satsaa sähköllä kulkeviin autoihin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Jonkunhan on oltava pioneeri. Ameriikkalaisilla uudisasukkailla oli vaan sellainen kokemus, että usein ne pioneerit löytyivät polulta intiaaninuoli takapuolessa. Se on syvästi amerikkalaisessa tietoisuudessa, että annetaan jonkun toisen ottaa ensin se aloittajan riski ja kokeilla, miten markkinat toimivat.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Nyt ei ole ihan selvä, minkä auton Volvo jätti, mutta kokonsa puolesta se ei oikein mahdu 30 suurimman valmistajan joukkoon:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Autoteollisuus

Kiinalaiseksi automerkiksi Volvo on kaiketi tunnetuin laadustaan, ei suinkaan lukumäärästään. Tällöin saattaa olla tarvetta hakea omaa ekolokeroa, jottei käy saabit. Hybridiautoa ei voi tehdä kovin halvaksi, mutta luksusluokassa hintalisä lienee siedettävä.

Volvoa nykyisin valmistava kiinalainen Geely muuten valmistaa myös metanolipolttoaineella liikkuvia henkilöautoja. Kiinassa metanoli on kotimainen polttoaine, jota saadaan siellä kivihiilestä. Suomessa sitä saataisiin puusta.
http://www.globalfleet.com/geely_starts_work_on_me...

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Entä talvipakkasella, kun autoa pitäisi lämmittää ja aina valot päällä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Juu, ja kuinkahan monta kertaa sähköautoa pystyy käynnistämään 45 asteen pakkasella kylmiltään? Montako latauspistettä on taipaleella Utsjoki - Kuusamo, mikä ei täydelle tankille olisi minkäänlainen ongelma?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Niihin asennetaan polttoainekäyttöinen lämmitin, toimii verottomalla lämmityspolttoöljyllä tai etanolilla. Koska polttoainetta ei käytetä ajoneuvon liikuttamiseen, auto säilyy "nollapäästöisenä". Samaan pääsee myös sillä, että lataa sähköautoa polttoöljykäyttöisellä aggregaatilla.

Tulee mieleen Formula 1:n sääntöjen kiertämistä varten tehdyt viritelmät. Muistaakseni Lotus laittoi autoon "jäähdytysjärjestelmän" jonka puhallin käytännössä imi alipaineen auton alle ja mahdollisti järjettömät mutkanopeudet. Ehkä uusiin sähköautoihin asennetaan polttoainekäyttöinen lämmityslaite, jonka polttoainekäyttöinen puhallin sattumalta tuottaa myös huomattavan määrän työntövoimaa auton liikuttamiseksi.

edit: Puhallinauto oli Brabham BT46B

https://startinggrid.files.wordpress.com/2011/03/p...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kun sähköautolla ei ajeta, se (yleensä) on kytketty sähköverkkoon, joten auto on mahdollista esilämmittää ennen liikkeellelähtöä.

Teslassa, taitaa olla muissakin, lämmitetään sisään tuleva ilma lämpöpumpulla. Sellainenhan autoista löytyy jo ilmastoinnin takia. Lisäksi matkustamoon on sijoitettu IR-säteilylämmittimiä, joilla saadaan matkustamo nopeasti lämpimäksi ja vaikutetaan lämpötuntemukseen.

Ajovalojen merkitys sähköauton kulutuksessa on mitätön.

Sehän on selvä, että nykyinen sähköauto ei ole ratkaisu jos halutaan siirtyä Kaamasesta Ranualle helmipakkasilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eli kyseessä on city-auto, joka voidaan aina parkkeerata sähkötolpalle kiinni. Olen edelleen sitä mieltä, että sopii paremmin Keski-Eurooppaan, Englantiin, Japaniin ja sen kaltaisiin olosuhteisiin. Suomalaisten tarpeisiin se sopii vain osittain.

Hybridin etu on siinä, että silloin, kun ei ole sähköä, käytetään bensaa. Kun on sähköä, ajellaan sillä. Vähän niin kuin ennen vanhaan voi ja margariini tappelivat levikemarkkinasta. Sitten keksittiin yhdistää ne ensin Voimariiniksi, sitten Oivariiniksi ja lopulta lukuisiksi muun merkkisiksi vastaaviksi "hybridivalmisteiksi" ja koko sota oli sillä unohdettu.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #32

En tiedä miksi suomalaisten tarve olisi niin paljon muista maista poikkeava. Keskimääräinen ajosuorite meillä on 50 km päivässä. Sitten tietysti jos on toistuvasti tarvetta pitkille siirtymille esim. kesämökin takia, hybridi on hyvä ratkaisu, mutta monessa tapauksessa se bensamoottori olisi tarpeeton.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

Tuo keskimääräinen tarve ei auta niiden muiden tarpeiden omaajia lainkaan.

Sen sijaan esimerkiksi Tokiossa kukaan ei käytä autoa työmatkaliikenteeseen, vaan se seisoo arkipäivät parkissa tai tallissa ja viikonlopun aikana sillä saatetaan perheen kanssa ajaa automarkettiin, ehkä.

Tarpeet ovat siis todellakin erilaiset. Mainitsemani Englanti on niin tiheästi asuttu maa joka kolkastaan, että siellä ei ole suurtakaan ongelmaa järjestää latausta riittävän taajaan. Toisaalta siellä ei ole niin pitkiä etäisyyksiä tai arktisia pakkasiakaan kuin Suomessa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #34

Suomessa latausinfra on sikäli Englantia parempi, että täällä on autonlämmitystolppia joka nurkalla. Ne toki eivät sovellu pikalataukseen mutta yönyli latailuun usein käyvät sellaisenaan tai kohtuullisin muutoksin.

Tuosta 'arktisuudesta' en tekisi kynnyskysymystä, yhtä lailla kantama lyhenee jossain Kaliforniassa kuumuuden takia. Tesloja on takseina ja kuskit sanovat ettei kantama ole ongelma, ajovuoro loppuu ennnenkuin sähkö - talvellakin.

Se on selvä että kaikkeen käyttöön sähköauto ei sovi, mutta merkittävä osuus liikenteestä on teknisesti mahdollista sähköistää jo nykyisellä tekniikalla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #35

Ei niitä lämmitystolppia joka nurkalla ole, ainoastaan infrastruktuuriltaan kehittyneimmissä osissa Suomen maata, jonka pinta-ala on kolmannesmiljoona neliökilometriä ja asukkaita keskimäärin vain 17 kappaletta jokaisella niistä.

Paljon parempi olisi sähköauton latauksen kohdalla ollut autonvalmistajien taholta lähteä kehittämään autoa, josta voidaan helposti irrottaa suhteellisen kevytrakenteinen akku ja siirtää valmiiksi ladattu samanlainen tilalle. Sitten autoilijat käyttäisivät hyväkseen nykyistä huoltoasemaverkostoa käydessään minuutissa suorittamassa tuon akun vaihdon. Huoltoasemat ottaisivat tyhjät akut itselleen ja lataisivat seuraavaa autoilijaa varten valmiiksi. Ei tarvitsisi odotella puolta tuntia "pikalatauksessa".

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #37

Jaa että siellä missä ei asu ihmisiä ei ole infrastruktuuria... Onko sinulla vielä muita perusteita vastustaa sähköautoilua?

Vaihdettava akku on mielenkiintoinen ajatus mutta teknisesti haasteita riittää. Toisaalta pitää siirtää suuruusluokaltaan 100kW tehoja, toisaalta suuri määrä dataa. Liittimien saaminen sellaiseksi, että ne ovat helppoja kytkeä ja irroittaa, toimivat luotettavasti kosteassa, tärinässä ja lämmönvaihteluissa, ovat pitkäisikäisiä ja lisäksi edullisia valmistaa, kuulostaa mahdottomalta. Tämän päälle kaikki muut ongelmat millä satoja kiloja painavia akkupaketteja siirrellään.

Joka tapauksessa tässä lähdettäisin ratkaisemaan ongelmaa mikä koskee vain pientä osaa käyttäjistä. Akku on varmasti edullisempaa integroida kiinteästi autoon.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #41

Ylempänä kirjoitit itse:

"Sehän on selvä, että nykyinen sähköauto ei ole ratkaisu jos halutaan siirtyä Kaamasesta Ranualle helmipakkasilla."

Nimenomaan haja-asutusalueilla autot ovat välttämättömyys. Kaupungeissa ei niinkään.

Polttomoottoriautot pärjäävät kaikkialla ja tankin täyttäminen kohtuullisin välimatkoi on järjestetty.

Joten vain hybridissä yhdistyvät kaikki edut.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #35

Meidän taloyhtiössä ne tolpat on kellotettu antamaan kaksi tuntia virtaa ja sitten katkaisemaan. Uuden kaksi tuntia saa, kun ruuvaa ajastimen kohdilleen. Luulisin tämän olevan aika tavanomainen ratkaisu. Olisitko valmis käyttämään tällaista tolppaa sähköauton lataamiseen, kun virtaa saa ehkä 1600W teholla?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #52

Ajastin tietysti pitää poistaa samoin kuin lisätä energiamittari, jotta naapurit eivät maksa sinun ajeluasi. Noilla spekseillä keskinääräisen 50 km:n ajosuoritteen lataus kestää 5-6 tuntia.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #55

Tolpat on taloyhtiön omaisuutta. Se monimutkaistaa asiaa. Seuraava saman tolpan haltija saattaa olla dieselmies jne.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #57

Nuo nyt ovat pikkumuutoksia joiden pitäisi osakkaan kustannuksella mennä helposti läpi. Vaikeammaksi tilanne tulee, kun osakkaat laitattavat täysverisiä latausasemia ja yhtiön liittymäteho loppuu kesken, jolloin sähköä ei riitä kaikille pysäköintipaikan haltijoille.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #32

80% suomalaisista asuu jo taajamissa ja päivittäinen ajosuorite on keskimäärin 38km. Ei ole ollenkaan realistista mölytä, että sähköautosta ei ole täällä yhtään mihinkään, ellei sillä saa vedettyä uisteluvenettä -45 asteen pakkasessa Lappiin koko Suomen halki ja vielä yksillä ja samoilla perseillä, eli pysähtymättä. Semmoiset reissut voi tehdä muilla autoilla, mutta eihän sellaista mörköä välttämättä omistaa tarvitse joihinkin satunnaisiin ääritarpeisiin.

Sähköauto muuten käynnistyy ja lähtee liikkeelle kuin palmun alta siinä -45 asteen pakkasessa, jossa fossiiliautoa saa herätellä ja lämmitellä pitkään, jos edes sekään auttaa.

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Pikkuasioita. Pilkkihaalarit käyttöön ja EU säätää lakeja ajovalojen tehoista. Kyllä ainakin ilmastouskovaiset tähän alistuvat.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

On ne Volvolla tyhmiä. Hukkaavat miljoonia markkinatutkimuksiin ja satoja miljoonia autojen kehittämiseen. Olisivat kysyneet Puheenvuorosta. Mikään ei tule muuttumaan. Eikä kukaan osta jatkossa Volvoja.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Mulla on hybridi, ja en kyllä enää osta muunlaista autoa, pienet kulut ja mukava ajella kaupungissakin, kun ei kulu polttoainetta lainkaan. :)

Sähköauto sitten seuraavaks, mutta vielä on hinta kallis ja talvella melko huono tuo matka minkä voi latauksella ajaa, paperilla näyttää hyvältä, mutta todellisuus on toinen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mitä potentiaalista etua näet ylipäätään täyssähköautossa hybridiin verrattuna? Minä näen paljon haittoja, kun ei ole tarvittaessa sitä bensa-ajomahdollisuutta.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

En vielä kauheasti nääkään etuja, mutta siihen suuntaan varmaan kuitenkin ollaan menossa, niiden hinnat on vaan niin älyttömät suhteess esim. toimintasäteeseen, että ei kannata.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Periaatteessahan täyssähköauto on yksinkertaisempi. Vaan se ei taida johtaakaan edullisempaan ajoneuvoon, kun akku on se hintava komponentti ja se pitää tehdä suuremmaksi täyssähkökulkimessa.

Jos tolppaverkosto olisi pääteiden ja katujen osalta kattava, saattaisi täyssähköauto toimia mökkiautona siten, että joko mukana tai mökillä olisi aggregaatti. Tällöinkin sen mökin pitäisi olla toimintasäteen sisällä.

Itse en näe edes hybridiautoa erityisen houkuttelevana. Jos ostaa käytetyn, sen akusto voi olla lähes vainaa. Jos uuden, joutuu maksamaan aika monen tankillisen hinnan ylimääräistä. Mitä sitten hybridissä rahalla saa? Ei paljon muuta kuin hyvää omaatuntoa, kun elinkaaripäästötkin saattavat mennä polttomoottorin kanssa lähes tasan ainakin CO2:n osalta.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala Vastaus kommenttiin #56

Kyllä ne aantaa melkoiset takuut akuston kestolle hybrisissä, mulla on nyt ollut neljä vuotta hybridi, ja kyllä sen ajo-ominaisuudet ja hiljaisuus on mukavaa, mulla on ollut saman merkin normiauto ennen tätä, ja kyllä tämä on parempi.

Autoliike sanoi, että 20 vuoteen menee akusto helposti, en sitten tiedä onko totta, ja kuka pitää autoa niin kauan.

Siirtyminen polttomoottorille/ sähkölle on täysin huomaamatonta, ei ole nykimistä, ja sen huomaa ainoastaan mittaristosta, että siirtyminen on tapahtunut.

En mä nyt niin kauheasti maailmaa ajatellut pelastavani, kun tuon hommasin, mutta mukavuus on parantunut.

Vaihdan varmaan taas uudempaan hybridiin tässä vuoden sisällä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #56

Tavallinen hybridi on vähän kyseenalainen, mutta plug-inillä ainakin periaatteessa pitäisi olla mahdollista ajaa sähköllä kaikki arkiajo jonka lisäksi mökillekin pääsee.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #56

Aggregaatti? Ihan turha peli sähköautoilussa. Suomen yli tuhannella sähköautolla tehdään tietenkin myös mökkireissuja ja muita pidempiä reissuja. Harva mökki on nykyään sähkötön tai niin kaukana, että sieltä ei pääsisi sähköauton jäljellä olevalla latingilla latauspisteelle. Pitää vain vähän suunnitella latauspaikkoja ja ajotapaansa.

Itse olen tehnyt sähköautolla esim. reissun kotoa Sipoosta Parkanoon Seitsemisen kansallipuistoon, 330km sivu. Latasin kerran meno- ja paluumatkalla, reilun tunnin tauot sopivat hyvin vanhalle koiralle ja kuskille. Renault Zoessa ei näet ole pikalatausta, vaan 22kW laturi. Hyvin sekin riittää.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #75

Esa ; ihan tekniikasta kiinnostuneena :

"Latasin kerran meno- ja paluumatkalla, reilun tunnin tauot sopivat hyvin vanhalle koiralle ja kuskille. Renault Zoessa ei näet ole pikalatausta, vaan 22kW laturi. Hyvin sekin riittää."

Lähdit käsittääkseni reissuun täydellä akulla ?

Latasit kerran menomatkalla?

Miten perillä?

Ja sitten kerran tulomatkalla?

Käsittääkseni tuo 22kW:n latausteho vaatii kolmivaihejännitteen ( 400 V) ja maksimivirta on 3 x 32 ampeeria ; löytyykö tällaisia latauspisteitä Suomesta?

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Tällä kertaa komppaan Petteriä. Itselläni myös ladattava hybridi, ja pois en vaihda.
Kaupunkiajossa ei tarvitse tankilla käydä.

Lisäksi on sanottava, että ei ole homma eikä mikään rakentaa Suomeenkin lähes kattava latausverkko, jos vain kepulaiset sallisivat siirtää uusiutuvan energian tuista miljoonia latausverkon rakentamiseen. Pikalatausaseman hinta n. 20000 euroa. Parilla kymmenellä miljoonalla (TEM:n budjetissa 298 ME v. 2017 uusiutuviin) saisi jo 1000 pikalatausasemaa ts, päätiet katettu riittävällä tiheydellä!

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Volvo Amazon valmistusvuodet 1956-1970 (14 vuotta)
Volvo 200-sarja 1974-1993 (19 vuotta)
Volvo 700-sarja 1982-1992 ( 10 vuotta)
Volvo 900-sarja 1990-1998 (8 vuotta)
Volvo 400-sarja 1988-1996 (8 vuotta)
Volvo 40-sarja 1996-? ( tähän mennessä 21 vuotta)
Volvo 70-sarja 1997-2016 (19 vuotta) 850 kuuluu saman sarjaan 1991-1997 (yhteensä 25 vuotta)
Volvo 60-sarja 2010- ? 20 vuotta, tarkoittaisi että mallin valmistus loppuu 2030
Volvo 90-sarja 2016-? 20 vuotta, tarkoittaisi että mallin valmistus loppuu 2037

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, eivätkä nuo viimeiset vuodetkaan ole missään kiveen hakattuja. Volvon ilmoituksen mukaan olisi mahdollista, että niitä malleja valmistettaisiin vielä sadankin vuoden kuluttua. Silloin ei kyllä kukaan enää muistaisi moista julkilausumaakaan.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kuinkahan mm. kesä- ja talvilomakausilla autot "tankkaavat" sähköä ? Autojen tulee sähkötankata joka 100 km - 200 km ajon välein. Yksi tankkaus kestää 30 - 60 minuuttia. Montako tankkauspistettä ja kuinkan tiheässä niitä tulee teiden varsilla olla. Millaiset "proput" ( sulakkeet ) ja kaapeloinnit tulee näissä sähkötankkauspisteissä olla, jos yhdessä tankkausasemalla on 40 - 60 latauspistettä ? Minkälaiset investointi- ja käyttökustannukset, jonka veromaksajat ja autojen käyttäjät maksavat, näistä tulee ?

Perinteinen polttoaineen jakeluverkko on mitoitettu siihen, että autot tankkavat 500 km - 600 km ajamisen jälkeen ja tankkaus kestää 3 - 5 minuuttia / auto.

Ja minkälainen autojensähkövero kehitettään siinä vaiheessa, kun perinteisen polttoaineveron tuotto alkaa laskea ?

Ps. Tuskin nyt Norja, joka elää mustasta kullasta, kovin on hätkähtänyt Volvon linjauksia. Norjahan on jo tukenut mittavasti oman maan sähköautoilua. Silti Norja ilmeisesti laskee, että öljy menee vielä pitkään kaupaksi. Sitä kaupankäyntiä ei sähköhenkilöautot uhkaa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Millaiset "proput" ( sulakkeet ) ja kaapeloinnit tulee näissä sähkötankkauspisteissä olla, jos yhdessä tankkausasemalla on 40 - 60 latauspistettä"

Alkoi aidosti ´numeronikkaria´ kiinnostamaan ja päädyin pikaisesti ja asiantuntemattomasti aivan järjettömään tulokseen.

Aidosti toivon , koska tilanne näyttää totaalisen järjettömältä, että joku minua oikaisee:

Kaikki ´faktat´ pikaisella googlauksella:

1. Pikalataus vaatii n. 50 kW:n tehon /auto ?

2. Jos huoltamolla 40 latauspistettä => 40 x 50 kW = 2000 kW eli 2 MW , joka on suurinpiirtein sama kuin sadan sähkölämmitteisen omakotitalon syötön suuruus??

3. Maksimivirta 2000kW / ( 3^1/2 x 400 v) = 2886 A ?? Normaalin omakotitalon ( sähkölämmitteinen ) sulakekoko on 3 x 25 A.

Nopeasti ajatellen tällainen ´muuntamo´ täytyisi kytkeä suoraan valtakunnan verkkoon, jotta tehot riittäisivät.

Ei onnistu, jos nuo luvut paikkansa pitävät !

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jos joku rakentaisi 50 sähköauton pikalatausaseman, se todella edellyttäisi omaa muuntamoa ja liityntää keskijänniteverkkoon.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Toista kautta arvioiden tulin siihen tulokseen, ettei ainakaan tehoarviosi voi olla pahasti väärä.
Asian voinee ratkaista niin, että lataamo on suoraan kytketty 2 MW:n tuulivoimalaan. Kun tuulee, pikaladataan. Kun ei tuule, ei ladata, vaan ventataan. Venttaaminen ei rasita juurikaan ympäristöä, jos sen tekee oikein.

Jos ajatellaan, että normaalilla huoltoasemalla on neljä pumppua, niin sähköhuoltoasemalla tarvitaankin todella ne 40 latauspistettä saman asiakasvirran tarpeisiin. Tankkaaminen kun on 10 kertaa nopeampaa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #64

Nyt sitten vaikuttaa, ettei sähköautokaudella ehkä olisikaan palvelevia isoja huoltoasemia, vaan hiekkamoottoriteiden(1 varsilla muutaman kilometrin välein taukopaikkoja, joissa olisi enintään kahden sähköauton latausmahdollisuus. Kenenkään ei kannattaisi sellaiseen perustaa mitään oheispalvelua, koska asiakkaita olisi enintään kaksi tunnissa. Tolppia tulisi taas olla tiheässä, koska bensapummpuihin verrattuna niiden kokonaismäärän pitäisi olla (10x5) 50-kertainen.

1) Hiekkamoottoritiet kuuluvat sähköautokaudelle, koska Nesteelläkin bitumi on bensiinin oheistuote.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Sepon laskut pitää yleensä paikkansa, vaikka ne olisi pikaisesti tehty. Järjettömältä tosiaan vaikuttaa, lähes mission impossible.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #66

Vastaavia muuntamoita löytyy kauppa- ja toimistokiinteistöjen kellareista, eli ei tuossa teknisesti mitään eksoottista tarvita. Kustannuksista verrattuna pumppuaseman vaatimiin investointeihin en osaa sanoa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tuollaista neljänkymmenen auton pikalatauskenttää ei kyllä oikeasti tarvita missään. Ei edes silloin, jos kuvitellaan koko maan autokanta sähköistetyksi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #71

Kyllä, sähköautojahan pidetään yleensä kytkettynä kun niillä ei ajeta. Sama asia kuin että bensa-autonsa tankkaisi joka ilta tankin täyteen, oli tarvetta tai ei.

Pikalatausasemille on mahdollista asentaa paikalliset akustot joista ne voivat syöttää autoihin suurempaa huipputehoa kuin mitä verkosta ottavat.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #72

Jos katsoo nykyistä tankkauspisteverkkoa, niin osa on taajamissa ja osa keskellä "ei mitään". Koti/työpaikkalataus korvaisi ne taaja-asemat kohtuullisesti, mutta jos sähköautoja käytettäisiin oikeiden henkilöautojen moderniin tapaan, niin milläs korvattaisiin nuo tienvarsien bensapumput? Niitähän latausasemia pitäisi olla vielä paljon nykyistä tiheämmässä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Ei kai niitä ole tarkoitus lataamaan ruveta. Ainakaan teillä joissa on suht tiheä huoltoasemaverkosto. Vaihtopisteessä lykätään valmiiksi ladatut akut ja menoksi. En ihmettelisi, jos joku huoltoasemaketju ottaisi tällaisesta mielellään uutta bisnestä.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Markku kirjoitti : " Yksi tankkaus kestää 30 - 60 minuuttia. "

Tuo aika on käsittääkseni reilusti alakanttiin .

Löysin Renault Zoe:n tekniset tiedot :

Akku
Kapasiteetti (kWh) 41
Tyyppi Litium-ioni
Jännite (V) 400
Moduulien / kennojen määrä 12 / 192
Akun paino (kg) 305
Latausajat 0 – 100 %
Laturi Mukautuva yksi- tai kolmivaihelataus 2 – 22 kW
Kotipistorasia (Suko, 10A) 25 h
3,7 kW (1×16 A) 15 h
7,4 kW (1×32 A) 7 h 25 min
11 kW (3×16 A) 4 h 30 min
22 kW (3×32 A) 2 h 40 min

Eli , jos otamme vaikkapa tuon viimeisen lataustavan 22 kW, jos jostain tällaisen muhkean sähkötolpan löytää : omakotitalon syöttö on normaalisti 3 x 25 A.

Ajat akun puolityhjäksi => latausaika n. puolitoista tuntia?

Jussi Säntti

Lexus on jo lopettanut puhtaiden polttomoottoriautojen valmistuksen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sieltä valmistuu siis vain likaisia sellaisia ... ;)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tuulivoimallako atomivoimasta luopuva Ruotsi autonsa huomenna lataa?
Muuten. Suomen talvessa peruslada luotettavin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Mielenkiintoista nähdä missä vaiheessa itse tulee vaihdettua sähköön jonkun auton osalta. Toistaiseksi päästöttömyyttä on helpointa ja selvästi halvinta tavoitella ajamalla yhtä autoista biokaasulla.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Utelias kysymys: miten paljon biokaasutankki vie tilaa? Meneekö takapenkki ja tavaratila?

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Riippuu autosta. Esim. Passatissa ei vie tilaa, mutta Passat on sitten noin muuten iso ? Moottoriongelmat piinaavat ja pikkuviat vielä päälle.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tuossa nykyisessä VW Caddyssä ainoa haitta on vähän pienempi maavara. Tehdastekoinen kaasuauto.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Sattuneesta syystä olen viime vuosien aikana laiskansitkeästi seurannut öljyn jälkeisen ajan teknologiaan suunnattuja ohjelmia ja panostuksia kahdessa erilaisessa maassa, Kiinassa ja Saudi-Arabiassa. Panostukset ovat aika kovia, ja resurssit. Mutta en kyllä osaa vertailla niiden tosiasiallisia paukkuja parhaiden länsimaiden satsauksiin.
Luulen kuitenkin että uuden energiateknologian kehitys ja toimiviuus on jossain suhteessa kokonaispanostuksiin nähden.

Energiataloudellisesti mielekkäin tapa varmistaa pitkä tankkausväli on edelleen vähentää liikkumisen vaatiman energian kulutusta ja toisaalta saada auto tuottamaan energiaa ajon aikana.
Ensin mainitussa nipistysmahdollisuudet ovat jo varsin niukat. Mitä tulee ajonaikana koottavav/tuotettavan energian mahdollisuuksiin, niin kyseeseen tulisi lähinnä aurinkoenergian talteenotto (paneelit?), ilmavirran hyödyntäminen, sekä minimaalisin toleranssein alamäkivierinnän tuottaman energian talteenotto, samoin kuin jarrutuksen hyötykäyttö. Vaikuttaa jo pitkälle sofistikoidulta nippelihommalta. Enempi Honkajoen hommilta kuin globaalilta Post Oil Age -Programilta, mutta mm. tällaisia pojat maailmalla pyörittelevät.
Kaikkia mahdollisen rajoja ei suinkaan ole vielä koputeltu, eikä kaikkia energioiden ilmenemismuotoja valjastettu hyötykäyttöön.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Jarrutuksissa ja hidastuksissa otetaan energiaa akkuun talteen jo ihan rutiininomaisesti sähkö- ja hybridiautoissa. Itseasiassa ennakoivalla ajotavalla ja varsinkin tutuilla reiteillä ei paljon tarvitse jarrupoljinta käytellä, vaan voi antaa auton itse hoitaa hidastamiset, kun nostaa jalan virtapolkimelta (en sano kaasupoljin).

Ilmavirran eli ajoviiman käyttö energian talteenottoon on sitten jo niitä Honkajoen hommia, koska fysiikan lait... On paljon järkevämpää suunnitella kulkine mahdollisimman aerodynaamiseksi.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Jos oikeasti haluttaisiin energiaa säästää ( ja niitä CO-kakkosia myös), pitää ajoneuvojen painoa pudottaa ja kokoa pienentää reilusti turvallisuuden kustannuksella ja samantien nopeuksia pudottaa lähes puoleen nykyisestä.

Kaikki muu on näpertelyä. Energian kierrätys järjestelmät painaa liikaa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #76

Jokaisen teknisen vimpaimen tekeminen on kompromissien taidetta. Renault Zoe sähköauto painaa kolmisensataa kiloa enemmän kuin fossiiliserkkunsa Clio. Teknistä edistyksellisyyttä tai kannattavuutta minulle tai yhteiskunnalle jne ei voi arvioida vain kiloina.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #77

Ei niin, mutta pitäisi. Kuluttajaa on niin helppo kusettaa, kun silmät kiiluu kaikessa uudessa ja sellaisessa mitä ei ole ennen omistanut.

Herra on hyvä ja tutustuu energian päälausekkeisiin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #79

Neuvosto-Venäjän NEP-taloudessa ja ensimmäisessä viisivuotissuunnitelmassa autonvalmistuksella oli painoina ilmaistut tuotantotavoitteet. Ja hyvä tuli? Ei kiitos.

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Tuulivoimala auton katolle, niin ajoviima huolehtii propellin pyörittämisestä. Kukahan autonvalmistaja ehtii ensimmmäisenä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #90

Fysiikan perusteet aikalailla hukassa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #91

Sinulta Esa jäi huomiotta, että se katolla oleva tuulivoimala tuottaa tehoa parkkipaikallakin (-;

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #94

Nyt kannattaa ihan oikeasti ajatella:
- Kotimainen Tuuliropeli Oy:n Honkajoki 2.0 auton katolla ajoviimassa pyörimässä ei olisi mikään häviötön ja painoton kuljetettava. Ilmanvastus ja paino suhteessa tuottoon olisi heikko.
- tavallisesta 1x16A sulakkeella varustetusta valovirtapistorasiasta saa 3,7kW verran latinkia tunnissa. Se on noin 16km ajoon tarvittava määrä. Miettikääpäs minkäkokoinen ja -painoinen sen Honkajoki 2.0:n olisi oltava, jotta edes lähelle tuota päästäisiin?

Ja kuinka hyvä ja iso edunvalvontapuolue tarvittaisiinkaan eduskuntaan, jotta tarvittava lainsäädäntö ja sadat miljoonat tukieurot ropelintuotantoon saataisiin maakuntien konepajoille?

Jostain syystä näitä näppäriä Honkajoki-tuulisähkögeneraattoreita ei autojen katoilla juuri näe. Joku kansainvälisen autoteollisuuden salaliitto epäilemättä asialla!

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Onkohan mitään valistunutta arviota olemassa siitä kuinka pitkälle maan koboltti ja litium esiintymät riittävät siinä leikissä kun alkaa oikeasti olla tarvetta akuille..?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Litiumin kaivostoimintahan on varsin tuoretta, joten varannotkin ovat käyttämättömiä. Mutuna sanoisin, ettei litium lopu maapallolta.
Sensijaan koboltin osalta voi tehdä tiukkaa:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/vaat...

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

No nyt tuli jälleen sama vanha linkki, jossa lähteenä on käytetty öljy-yhtiö Shellin blogia. Uskottavaa?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #85

Täytyy myöntää, että suoritin nettihaun ja käytin Tekniikkaajataloutta uskoen sen olevan kohtuu luotettava julkaisija. Voitko esittää jotain parempia faktoja? En huomennut sellaisia kommentissasi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #92

Maailman kobolttivarat/varannot ovat 7,5/15 Mt (USGSn eli Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen mukaan). Suomessakin on hyvät varat.

Lisäksi akkujen metallit ovat arvokasta tavaraa, joten niitä varmasti tullaan kierrättämään tehokkaasti. Purku ja arvometallien talteenotto on kannattavaa bisnestä.

Eli en usko, että kukaan voi sanoa varmasti yhtään mitään tuomiota näistä akkumetalleista.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #95

Tuohan on juuri kuten yllä kirjoitin: Koboltin osalta voi tehdä tiukkaa.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Sähköautojen lataaminen pitäisi keskittää työpaikoille, ei koteihin. Työpaikoilla autot kököttävät paikoillaan vieri vieressä 8h päivässä. Sinne se infra. Vaikka sitten muuntamolla.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Hybridiautojen yleistämisessä on järkeä. Jos muutama litra bensaa sataselle voidaan säästää pelkästään auton omalla tekniikalla, niin ilman muuta tekniikka käyttöön mahdollisimman pian. Samalla vähennämme Suomen riippuvuutta öljytuonnista merkittävästi.

Puhtaalla energialla kulkevissa sähköautoissa on sen verran vielä haasteita, että voi keskustella onko niihin satsaaminen vielä viherpesua vai ympäristöteko.

Mediassa löytynee niitäkin, joista sähköenergia ja autojen liike-energia siinä samassa voidaan tuottaa aurinko- ja tuulisähköllä. On arvioitu että Suomessa on aurinko- ja tuulisähköä v. 2030 vielä alle 10 TWh. Vaikka joka ikiken sähkökipinä tästä käytettäisiin tästä, se ei riittäisi kuin murto-osaan Suomen autokannan tarvitsemasta liike-energiasta, jonka arvioin noin 44 TWh:iin nykytahdilla. Enkä edes huomioinut hyötysuhde- ja muita haasteita, kuten varastointi ja jakelu. Nestemäisellä öljyllä kun on se luonnonlakien luoma etu, että neste on kokoonpuristumatonta ja täten mahdollisimman kompakti ja häviötön tapa varastoida energiaa pidempiäkin aikoja.

Sähköautoilu saattaa huomaamattaan olla edistämässä lisäydinvoiman rakentamista.

Niin ja raskaaseen liikenteeseen, puhumattakaan lento- ja laivaliikenteestä, ko. tekniikat eivät vielä sovi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Mistä ihmeestä tempaisit 44 terawattituntia?
"...Jos kuitenkin oletetaan, että kaikki henkilöautot muuttuisivat kuin taikaiskusta sähkökäyttöisiksi, ne kuluttaisivat vuodessa noin 10,5 TWh. Se on runsaat 12 % Suomen viime vuoden sähkönkulutuksesta ja noin 16 % Suomen omasta sähköntuotannosta."

https://tekniikanmaailma.fi/autot/kysy-tm-toimituk...
...
Suomessa on otettu käyttöön sähkölautta Elektra, se liikennöi Nauvossa. Englannin kanaalin liikenteeseen on tulossa lähivuosina useampikin sähkömoottoreilla ja akuilla varustettu lautta. Euroopan tiheimmin asutuilla rannikkoalueilla laivojen päästöjen vähentäminen onkin tärkeää, muistanette rikkidirektiivin. Lähiliikenteen sähköbussit odottavat läpimurtoaan. Investointien tiellä on lähinnä vanha kalusto, ala ei investoi ennnen kuin entiset nokivasarat ovat romuja. Liikenteen tilaajat, lähinnä suurimmat kaupungit ovat avainasemassa. Linkker-sähköbusseja onkin jo rekisteröity lisääntyvään tahtiin.

Teslalla on salainen rekkaprojekti Semi, josta on vasta vähän tietoja. Daimlerilla on omansa ja Deutsche Post kyllästyi autoteollisuuden jahkailuun ja aloitti oman sähköisen tavarankuljetuksen jaj jakelun pilottinsa.

Sähköisen liikenteen suhteen ei kannata nyt erehtyä sanomaan, että ei tule toimimaan, koska muutamassa vuodessa tai jopa kuukaudessa voi jo joutua syömään sanojaan. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Tuo tuleva Mild Hybrid on se koko jutun juju.
Nykyinen laturi siis korvataan sähkömoottorilla.
Pienehkö sähkömoottori avustaa polttomoottoria jakopään kautta.

No, kyllähän sitä voi sillon hybridiksi kutsua.
Paljonko sillä voidaan poltoaineen kulutusta pienentää onkin sitten se kiinnostavin asia. Sähköt muuttuu 48 volttiseksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset